VUOSILTA 1980 - 1989
1980 Kokonaisuudessaan Nesteen työehtosopimukseen
1980 alusta alettiin Muovitehtailla soveltaa kokonaisuudessaan Nesteen työehtosopimusta. Eräänä osoituksena ammattiosastomme saavutuksista voitaneen pitää sitä, että suhteellisen lyhyenä aikana olimme saavuttaneet eräin osin paremman sopimuksen kuin Nesteellä. Niinpä sitten uuden sopimuksen myötä luokissa oloajat pitenivät ja 1. palkkaluokkaan alettiin vaatia yhtä tehtäväkokonaisuutta enemmän. Varastomiesten palkkaluokka pudotettiin 2:een, koska Nesteellä ei tunnettu l. luokan varastomiehiä. Tämän saivat varastomiehemme tosin päättäväisellä toiminnalla muuttumaan, muuttaen samalla käytäntöä koko Nesteessä. Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaikasovellutukset olivat alkuvuodesta voimakkaasti esillä. Loppuvuonna keskusteltiin enemmänkin vuorovapaita kartuttavista päivistä, joissa edettiinkin jonkin verran. Ammattiosastomme toiminnan kannalta tärkeän ay-koulutuksen jääminen vuorovapaita kartuttavien päivien ulkopuolelle olisi nyt ensiarvoisen tärkeätä saada korjattua. Olennaisena etuna Nesteellä ollut polttoainealennus jäädytettiin alkuvuodesta senhetkiselle tasolle. Jäädytys tapahtui pekemalaisille jo toisen kerran. Nyt tosin alennus ei poistunut kokonaan, mutta varsin tiheään tahtiin tapahtuneet hinnankorotukset ovat varsin nopeasti syöneet edun suhteellista arvoa. Keväällä olivat teollisuustoimihenkilöt useamman viikon lakossa omien palkkavaatimustensa ja lisäksi mm. kokemusvuosilisän maksamisen puolesta. Teollisuusvartijoiden työnantajan käyttäytyminen alueellamme oli erittäin ikävää ja tämä sotki asioita siinä määrin, että yhtenäistä solidaarisuutta teollisuustoimihenkilöille oli vähän vaikeaa aikaansaada. Siivoojien osalta ovat vuosia jatkuneet kiistelyt laimentuneet lähinnä työnantajan muuttuneen asenteen ansiosta. Nyt on seurattu siivoojien osalta Nesteen linjaa niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Siivoojien joustava työaika on tosin koettu harmina palkankorotusten osituksessa, vaikka siihen muuten ollaan tyytyväisiä. Työsuojelupuolella on ollut työnantajapuolella, ehkäpä työntekijäpuolellakin, havaittavissa asenteiden muutosta myönteiseen suuntaan. Työsuojeluasiamiesten vähentäminen tuntuu terävöittäneen toimintaa. Työsuojeluvaltuutetun vuorotyössä olo on sen sijaan koettu selvänä haittana. YT-lain soveltamisessa on edetty hitaasti, pyrkimällä lähinnä ottamaan entisiä, hyviksi koettuja toimintoja uudelleen käyttöön. Koko Nesteessä on myöskin havaittavissa kehitystä, vaikkakin tuskastuttavan hidasta. Puheenjohtajana tällä kaudella on toiminut Tauno Ilmasti. Sihteerinä Jarmo Laiho, taloudenhoitajana Martti Siltala ja varapuheenjohtajana edelleen Tuure Hovila. Pääluottamusmiehenä toimi Tuomo Tourunen. Vuosien varrella on Muovitehtailla (aikaisemmin Pekemalla) kehittynyt rakentava yhteistyö eri henkilöstöryhmien kesken. Toivottavasti tätä antoisaa yhteistyötä jatketaan edelleenkin ja laajennetaan koskemaan koko Nestettä, tässä suhteessa on nimittäin vielä toivomisen varaa. Vuoden tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa, kuka tulee toimimaan osaston kapteenina lähdettäessä uudelle vuosikymmenelle. Edelleenkin hieman oudoilla vesillä liikuttaessa on tärkeään luotsin tehtävään valittu kokenut Veikko Järveläinen, joka toimii pääluottamusmiehenä vuonna 1981.
1980 alusta alettiin Muovitehtailla soveltaa kokonaisuudessaan Nesteen työehtosopimusta. Eräänä osoituksena ammattiosastomme saavutuksista voitaneen pitää sitä, että suhteellisen lyhyenä aikana olimme saavuttaneet eräin osin paremman sopimuksen kuin Nesteellä. Niinpä sitten uuden sopimuksen myötä luokissa oloajat pitenivät ja 1. palkkaluokkaan alettiin vaatia yhtä tehtäväkokonaisuutta enemmän. Varastomiesten palkkaluokka pudotettiin 2:een, koska Nesteellä ei tunnettu l. luokan varastomiehiä. Tämän saivat varastomiehemme tosin päättäväisellä toiminnalla muuttumaan, muuttaen samalla käytäntöä koko Nesteessä. Keskeytymättömän 3-vuorotyön työaikasovellutukset olivat alkuvuodesta voimakkaasti esillä. Loppuvuonna keskusteltiin enemmänkin vuorovapaita kartuttavista päivistä, joissa edettiinkin jonkin verran. Ammattiosastomme toiminnan kannalta tärkeän ay-koulutuksen jääminen vuorovapaita kartuttavien päivien ulkopuolelle olisi nyt ensiarvoisen tärkeätä saada korjattua. Olennaisena etuna Nesteellä ollut polttoainealennus jäädytettiin alkuvuodesta senhetkiselle tasolle. Jäädytys tapahtui pekemalaisille jo toisen kerran. Nyt tosin alennus ei poistunut kokonaan, mutta varsin tiheään tahtiin tapahtuneet hinnankorotukset ovat varsin nopeasti syöneet edun suhteellista arvoa. Keväällä olivat teollisuustoimihenkilöt useamman viikon lakossa omien palkkavaatimustensa ja lisäksi mm. kokemusvuosilisän maksamisen puolesta. Teollisuusvartijoiden työnantajan käyttäytyminen alueellamme oli erittäin ikävää ja tämä sotki asioita siinä määrin, että yhtenäistä solidaarisuutta teollisuustoimihenkilöille oli vähän vaikeaa aikaansaada. Siivoojien osalta ovat vuosia jatkuneet kiistelyt laimentuneet lähinnä työnantajan muuttuneen asenteen ansiosta. Nyt on seurattu siivoojien osalta Nesteen linjaa niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Siivoojien joustava työaika on tosin koettu harmina palkankorotusten osituksessa, vaikka siihen muuten ollaan tyytyväisiä. Työsuojelupuolella on ollut työnantajapuolella, ehkäpä työntekijäpuolellakin, havaittavissa asenteiden muutosta myönteiseen suuntaan. Työsuojeluasiamiesten vähentäminen tuntuu terävöittäneen toimintaa. Työsuojeluvaltuutetun vuorotyössä olo on sen sijaan koettu selvänä haittana. YT-lain soveltamisessa on edetty hitaasti, pyrkimällä lähinnä ottamaan entisiä, hyviksi koettuja toimintoja uudelleen käyttöön. Koko Nesteessä on myöskin havaittavissa kehitystä, vaikkakin tuskastuttavan hidasta. Puheenjohtajana tällä kaudella on toiminut Tauno Ilmasti. Sihteerinä Jarmo Laiho, taloudenhoitajana Martti Siltala ja varapuheenjohtajana edelleen Tuure Hovila. Pääluottamusmiehenä toimi Tuomo Tourunen. Vuosien varrella on Muovitehtailla (aikaisemmin Pekemalla) kehittynyt rakentava yhteistyö eri henkilöstöryhmien kesken. Toivottavasti tätä antoisaa yhteistyötä jatketaan edelleenkin ja laajennetaan koskemaan koko Nestettä, tässä suhteessa on nimittäin vielä toivomisen varaa. Vuoden tässä vaiheessa ei ole vielä tietoa, kuka tulee toimimaan osaston kapteenina lähdettäessä uudelle vuosikymmenelle. Edelleenkin hieman oudoilla vesillä liikuttaessa on tärkeään luotsin tehtävään valittu kokenut Veikko Järveläinen, joka toimii pääluottamusmiehenä vuonna 1981.
1981 VCM –laitos lakkautetaan
Uusi vuosikymmen alkoi toiminnantäyteisesti. Puheenjohtajan nuijaa heilutti Tauno Ilmasti, pääluottamusmieheksi oli valittu kahden vuoden tauon jälkeen Veikko Järveläinen ja työsuojeluvaltuutettuna jatkoi Hannu Juvani. Pekeman Työntekijät ry. juhli 17. tammikuuta 10-vuotista taivaltaan 150 henkilön voimin Magnusborgissa. Juhlamestarina toimi Tapio Saarikko. Liiton puheenjohtaja Lauri Vilponiemi vihki tilaisuudessa osaston oman lipun käyttöön. Osaston viirit luovutettiin Toivo Rutille, Martti Siltalalle, Paavo Kuismalle, Reino Matilaiselle, Olof Aspelinille, Matti Tienhaaralle ja Martti Multaselle. VCM-laitos oli alkukesän seisokissa kunnostettu, joten työntekijät olivat tyrmistyneitä, kun sen sulkemisesta annettiin 17. syyskuuta päätös julkisuuteen. Laitos oli todettu pieneksi ja kannattamattomaksi. Korjaamo, VCM:n päivämiehet ja tuotantotarvikevarasto järjestivät seuraavana päivänä puolen päivän työnseisauksen vauhdittaakseen uudelleensijoituspäätöksiä. Neste Oy sijoittikin kaikki 100 henkilöä uudelleen, monet heistä fenolilaitokselle. Vuonna 1991 - kymmenen vuotta myöhemmin - johtaja Jukka Viinanen muisti ammattiosaston jämäkkyyden tässä asiassa. Hän sanoi nostavansa hattua sille linjakkuudelle, ymmärtämykselle ja yhteistyökyvylle, jota työntekijäosapuolelta oli löytynyt. Ammattiosasto tuki AKT:n lakkoa jättämällä lastaamatta rikkurivoimin ajettavat autot. Valmetin ja muiden valtionyhtiöiden saneeraussuunnitelmat myös johtivat työpaikalla yhden tunnin tukilakkoon. Lähetystöihin turvauduttiin kahdesti toimintavuoden kuluessa. Huhtikuun 10. päivänä puheenjohtaja ja pääluottamusmies marssivat toimitusjohtaja Jaakko Ihamuotilan pakeille keskustellakseen työpaikan palkkaus- sosiaali- ja henkilöstöasioista. Kaikkien henkilöstöryhmien yhteinen karvahattulähetystö kävi 11. marraskuuta eduskunnassa, kun KHO oli päättänyt verottaa taannehtivasti polttonesteiden henkilökuntaetuuksia. Mukana olivat Tauno Ilmasti, Veikko Järveläinen, Hannu Juvani ja Pertti Määttä. Vuoden 1981 alussa ryhmän 1 ohjepalkka ilman lisiä oli 3 213 mk (540 euroa). Keskeytyvässä kolmivuorotyössä viikkotyöaika lyheni 1. maaliskuuta alkaen 38 tuntiin. Toimikunta kokoontui peräti 28 kertaa, järjesti vuosikokouksen, valmistavan vuosikokouksen sekä 8 jäsenkokousta. Toimikunnan kokoonpano oli puheenjohtaja, kymmenen jäsentä ja kymmenen varajäsentä. Jaostojen toiminta oli laajaa ja myöskin henkilöstöryhmien yhteistoimintaelin HERYTE:ä pyrittiin pitämään hengissä. Pekeman Työntekijät ry. liittyi TSL:n Porvoon osastoon ja ensimmäisiksi edustajiksi valittiin Kari Kurki, Seppo Kakko, Viljo Mehtonen ja Jarmo Laiho. Sopimusalan vuotuinen yhteispalaveri oli jo vakiinnuttanut paikkansa ja järjestelyvuorossa oli osasto 100. Ammattiosaston rajakysymykset värittivät merkittävästi vuoden toimintaa. Neste Oy osti keväällä Kymin Porvoon tehtaan ja pian sen jälkeen Stymer Oy:n. Kymin Porvoon Työntekijöiden ja vähän myöhemmin Stymerin Työntekijöiden lakkautettua omat yhdistyksensä ja liityttyä os. 100:aan, kasvoi jäsenmäärä noin sadalla. Sen sijaan eteeni- ja fenolilaitosten väki jäi edelleen rajan taakse PÖT:n edunvalvonnan piiriin. Nettojäsenmäärä kohosi vuoden aikana 378:sta 436:een. Koko liiton jäsenmäärä oli 21 605. Työsuojelu haki ensikosketustaan kansainväliseen yhteistyöhön, kun valtuutettu Hannu Juvani otti 7 muun suomalaisen ohella osaa Norjassa järjestetylle 41 henkilön kurssille. Kemian Työntekijäin Liiton (KTL) 3. varsinainen liittokokous pidettiin marraskuussa Dipolissa. Osaston jättämät 6 sääntömuutosesitystä menestyivät hyvin, mutta hallintoedustusten jääminen varamiespaikkojen varaan tuotti pettymyksen. Hannu Juvanilla oli ollut yksi edeltäneen nelivuotiskauden valtuuston 18:sta paikasta. Edustajina kokouksessa olivat Pentti Koponen, Jarmo Laiho, Tauno Ilmasti ja Veikko Järveläinen sekä aikaisempien osastojensa puolesta Pertti Määttä ja Hannu Lindqvist.
Uusi vuosikymmen alkoi toiminnantäyteisesti. Puheenjohtajan nuijaa heilutti Tauno Ilmasti, pääluottamusmieheksi oli valittu kahden vuoden tauon jälkeen Veikko Järveläinen ja työsuojeluvaltuutettuna jatkoi Hannu Juvani. Pekeman Työntekijät ry. juhli 17. tammikuuta 10-vuotista taivaltaan 150 henkilön voimin Magnusborgissa. Juhlamestarina toimi Tapio Saarikko. Liiton puheenjohtaja Lauri Vilponiemi vihki tilaisuudessa osaston oman lipun käyttöön. Osaston viirit luovutettiin Toivo Rutille, Martti Siltalalle, Paavo Kuismalle, Reino Matilaiselle, Olof Aspelinille, Matti Tienhaaralle ja Martti Multaselle. VCM-laitos oli alkukesän seisokissa kunnostettu, joten työntekijät olivat tyrmistyneitä, kun sen sulkemisesta annettiin 17. syyskuuta päätös julkisuuteen. Laitos oli todettu pieneksi ja kannattamattomaksi. Korjaamo, VCM:n päivämiehet ja tuotantotarvikevarasto järjestivät seuraavana päivänä puolen päivän työnseisauksen vauhdittaakseen uudelleensijoituspäätöksiä. Neste Oy sijoittikin kaikki 100 henkilöä uudelleen, monet heistä fenolilaitokselle. Vuonna 1991 - kymmenen vuotta myöhemmin - johtaja Jukka Viinanen muisti ammattiosaston jämäkkyyden tässä asiassa. Hän sanoi nostavansa hattua sille linjakkuudelle, ymmärtämykselle ja yhteistyökyvylle, jota työntekijäosapuolelta oli löytynyt. Ammattiosasto tuki AKT:n lakkoa jättämällä lastaamatta rikkurivoimin ajettavat autot. Valmetin ja muiden valtionyhtiöiden saneeraussuunnitelmat myös johtivat työpaikalla yhden tunnin tukilakkoon. Lähetystöihin turvauduttiin kahdesti toimintavuoden kuluessa. Huhtikuun 10. päivänä puheenjohtaja ja pääluottamusmies marssivat toimitusjohtaja Jaakko Ihamuotilan pakeille keskustellakseen työpaikan palkkaus- sosiaali- ja henkilöstöasioista. Kaikkien henkilöstöryhmien yhteinen karvahattulähetystö kävi 11. marraskuuta eduskunnassa, kun KHO oli päättänyt verottaa taannehtivasti polttonesteiden henkilökuntaetuuksia. Mukana olivat Tauno Ilmasti, Veikko Järveläinen, Hannu Juvani ja Pertti Määttä. Vuoden 1981 alussa ryhmän 1 ohjepalkka ilman lisiä oli 3 213 mk (540 euroa). Keskeytyvässä kolmivuorotyössä viikkotyöaika lyheni 1. maaliskuuta alkaen 38 tuntiin. Toimikunta kokoontui peräti 28 kertaa, järjesti vuosikokouksen, valmistavan vuosikokouksen sekä 8 jäsenkokousta. Toimikunnan kokoonpano oli puheenjohtaja, kymmenen jäsentä ja kymmenen varajäsentä. Jaostojen toiminta oli laajaa ja myöskin henkilöstöryhmien yhteistoimintaelin HERYTE:ä pyrittiin pitämään hengissä. Pekeman Työntekijät ry. liittyi TSL:n Porvoon osastoon ja ensimmäisiksi edustajiksi valittiin Kari Kurki, Seppo Kakko, Viljo Mehtonen ja Jarmo Laiho. Sopimusalan vuotuinen yhteispalaveri oli jo vakiinnuttanut paikkansa ja järjestelyvuorossa oli osasto 100. Ammattiosaston rajakysymykset värittivät merkittävästi vuoden toimintaa. Neste Oy osti keväällä Kymin Porvoon tehtaan ja pian sen jälkeen Stymer Oy:n. Kymin Porvoon Työntekijöiden ja vähän myöhemmin Stymerin Työntekijöiden lakkautettua omat yhdistyksensä ja liityttyä os. 100:aan, kasvoi jäsenmäärä noin sadalla. Sen sijaan eteeni- ja fenolilaitosten väki jäi edelleen rajan taakse PÖT:n edunvalvonnan piiriin. Nettojäsenmäärä kohosi vuoden aikana 378:sta 436:een. Koko liiton jäsenmäärä oli 21 605. Työsuojelu haki ensikosketustaan kansainväliseen yhteistyöhön, kun valtuutettu Hannu Juvani otti 7 muun suomalaisen ohella osaa Norjassa järjestetylle 41 henkilön kurssille. Kemian Työntekijäin Liiton (KTL) 3. varsinainen liittokokous pidettiin marraskuussa Dipolissa. Osaston jättämät 6 sääntömuutosesitystä menestyivät hyvin, mutta hallintoedustusten jääminen varamiespaikkojen varaan tuotti pettymyksen. Hannu Juvanilla oli ollut yksi edeltäneen nelivuotiskauden valtuuston 18:sta paikasta. Edustajina kokouksessa olivat Pentti Koponen, Jarmo Laiho, Tauno Ilmasti ja Veikko Järveläinen sekä aikaisempien osastojensa puolesta Pertti Määttä ja Hannu Lindqvist.
1982 Työturvallisuus väkevästi esillä
Alkuperäinen Muovitehtaiden työsuojelutoimikunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Kemian työnsuojelutoimikunta. Työsuojeluvaltuutettu oli ensi kertaa päätoiminen. Valtuutettu Hannu Juvania arvostettiin niin työpaikalla kuin liitossakin tarmokkaana ja aloitteellisena osaajana. Hän mm. toimi liittohallituksen nimeämän työsuojelujaoston puheenjohtajana vuoteen 1985 saakka. Jaosto oli perustettu hänen ja osasto 100:n esityksestä edellisvuoden liittokokoukselle. Vuonna 1982 Neste Chemicalsin valtuutetun alueeseen lisättiin eteeni- ja fenolilaitokset, vaikka ne ammattiosastojaossa olivat edelleen öljynjalostamon aluetta. Osastoilla toimi 12 osastotoimikuntaa, mutta turvallisuustyö oli valtuutettukeskeistä. Turvallisuuspuolta kuormitti etenkin edellisvuonna ostettu Kymin Kemiantehdas (myöh. Teollisuuskemikaalit) ja sen PSA-laitos, mutta myös Polystyreenitehdas. Ylitöiden määrään alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Ammattiosaston toimikuntaa oli laajennettu vuoden alusta 1+14+12:een. Uusia sen 14:sta varsinaisesta jäsenestä oli 9. Lisäksi jaostoihin, yt-elimiin ja muihin toimielimiin oli nimetty yli 50 edustajaa ja heidän varamiehensä. Muun muassa edustajat Nesteen Työntekijäkerhossa saivat kiitosta aktiivisuudestaan. Osasto järjesti viisi jäsenkokousta, mutta keskimäärin vain 5 % jäsenistöstä otti osaa niihin. Kausi jäi puheenjohtaja Tauno Ilmastin viimeiseksi hänen keskittyessään kunnallispolitiikkaan. Jäsenistö kasvoi lähes 10 % vuoden aikana nousten 476:een. Osastoluottamusmiehiä oli 10. Projektiryhmätoiminta otti ensi askeleitaan. Etenkin pääluottamusmies Veikko Järveläinen oli tehnyt asian puolesta pitkään työtä, samoin kuin muunkin työn sisällön kehittämisen eteen. Työpaikoilla koettiin uudenlaista uhkaa, kun näyttöpäätteet ja prosessitietokoneet valtasivat nopeasti alaa. Eräänä huolenaiheena oli se, että yhtiö ilmoitti vähentävänsä korjaamon vahvuutta. Hallitsematon vuokratyövoiman käyttö johti lakkoon korjaamolla 23.-24. syyskuuta. Pekeman Työntekijät ry. otti osaa SAK:n 75-vuotisjuhlallisuuksiin osallistuen mm. juhlamarssiin ja juhlahölkkään, jonka voitti osasto 100:n jäsen Jorma Taipale (aika noin 9 km:llä 26,47). KTL:n puheenjohtajana aloitti marraskuun alusta Ari Kekkinen ensimmäisen puheenjohtajan Lauri Vilponiemen jäätyä eläkkeelle. Vilponiemelle järjestettiin kahvitilaisuus ja ojennettiin Porvoo-aiheinen taulu.
Alkuperäinen Muovitehtaiden työsuojelutoimikunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Kemian työnsuojelutoimikunta. Työsuojeluvaltuutettu oli ensi kertaa päätoiminen. Valtuutettu Hannu Juvania arvostettiin niin työpaikalla kuin liitossakin tarmokkaana ja aloitteellisena osaajana. Hän mm. toimi liittohallituksen nimeämän työsuojelujaoston puheenjohtajana vuoteen 1985 saakka. Jaosto oli perustettu hänen ja osasto 100:n esityksestä edellisvuoden liittokokoukselle. Vuonna 1982 Neste Chemicalsin valtuutetun alueeseen lisättiin eteeni- ja fenolilaitokset, vaikka ne ammattiosastojaossa olivat edelleen öljynjalostamon aluetta. Osastoilla toimi 12 osastotoimikuntaa, mutta turvallisuustyö oli valtuutettukeskeistä. Turvallisuuspuolta kuormitti etenkin edellisvuonna ostettu Kymin Kemiantehdas (myöh. Teollisuuskemikaalit) ja sen PSA-laitos, mutta myös Polystyreenitehdas. Ylitöiden määrään alettiin kiinnittää erityistä huomiota. Ammattiosaston toimikuntaa oli laajennettu vuoden alusta 1+14+12:een. Uusia sen 14:sta varsinaisesta jäsenestä oli 9. Lisäksi jaostoihin, yt-elimiin ja muihin toimielimiin oli nimetty yli 50 edustajaa ja heidän varamiehensä. Muun muassa edustajat Nesteen Työntekijäkerhossa saivat kiitosta aktiivisuudestaan. Osasto järjesti viisi jäsenkokousta, mutta keskimäärin vain 5 % jäsenistöstä otti osaa niihin. Kausi jäi puheenjohtaja Tauno Ilmastin viimeiseksi hänen keskittyessään kunnallispolitiikkaan. Jäsenistö kasvoi lähes 10 % vuoden aikana nousten 476:een. Osastoluottamusmiehiä oli 10. Projektiryhmätoiminta otti ensi askeleitaan. Etenkin pääluottamusmies Veikko Järveläinen oli tehnyt asian puolesta pitkään työtä, samoin kuin muunkin työn sisällön kehittämisen eteen. Työpaikoilla koettiin uudenlaista uhkaa, kun näyttöpäätteet ja prosessitietokoneet valtasivat nopeasti alaa. Eräänä huolenaiheena oli se, että yhtiö ilmoitti vähentävänsä korjaamon vahvuutta. Hallitsematon vuokratyövoiman käyttö johti lakkoon korjaamolla 23.-24. syyskuuta. Pekeman Työntekijät ry. otti osaa SAK:n 75-vuotisjuhlallisuuksiin osallistuen mm. juhlamarssiin ja juhlahölkkään, jonka voitti osasto 100:n jäsen Jorma Taipale (aika noin 9 km:llä 26,47). KTL:n puheenjohtajana aloitti marraskuun alusta Ari Kekkinen ensimmäisen puheenjohtajan Lauri Vilponiemen jäätyä eläkkeelle. Vilponiemelle järjestettiin kahvitilaisuus ja ojennettiin Porvoo-aiheinen taulu.
1983 Lomaosake Punkaharjulta
Ammattiosastolle oli kertynyt hyvän taloudenpidon myötä varallisuutta, joka päätettiin sijoittaa niin, että hyöty tulisi ilman voiton tavoittelua jäsenistölle. Punkaharjulle kesällä 1983 valmistuvista Lomaliiton lomaosakkeista ostettiin yksi, jota pidettiin kunnioitettavana suoritteena vasta 12-vuotiaalta yhdistykseltä. Hannu Juvani valittiin lomaosakkeen ensimmäiseksi hoitajaksi. Vuoden 1983 alusta Kari Kurki aloitti puheenjohtajana voitettuaan vaalissa Jukka Rajamäen. Edelliselle puheenjohtajalle Tauno Ilmastille luovutettiin osaston viiri. Sääntömuutoksesta johtuen puheenjohtajan ja toimikunnan toimikausi oli muuttunut kalenterivuodeksi. Luottamusmiehet valittiin ensimmäistä kertaa kaksivuotiskaudeksi. Pääluottamusmiehenä jatkoi Veikko Järveläinen ja kymmenen osastoluottamusmiehen lisäksi ammattiosaston toiminnassa oli mukana SPP:n (Suomen Puhdistuspalvelu) siistijöiden luottamusmies. Yhtenä ammattiosaston painopistealueena oli tiedonkulun parantaminen. Tiedotuksessa esiintyi entistä voimakkaammin myös puoluepoliittisia suuntauksia. Maaliskuun eduskuntavaalit näkyivät etenkin alkuvuodesta osaston lehden Virikkeen palstoilla. Pikatiedote ”Pikarista” oli tehty päätös vuonna 1980, mutta alkuvaiheessa hanke kärsi rahan puutteesta. Se ei vielä vuonna 1983:kaan saanut kunnolla ilmaa siipiensä alle. Vuonna 1983 solmittu tes ei poistanut odotetulla tavalla 3-vuorotyön ongelmia. Vuosityöaika säilyi 212 päivänä, palkankorotukset jäivät pieniksi, mutta 55 % liiton jäsenäänestykseen osaa ottaneista kannatti hyväksymistä. Työpaikkatasolla - sen lisäksi, että työnopastus oli hiertänyt vuodesta toiseen - jouduttiin peräänkuuluttamaan myös ammatillista koulutusta. Neste Oy oli hakeutumassa kemianteollisuuden alalla ulkomaille, mikä huolestutti syvästi työntekijöitä. Tiedossa oli, että Ruotsissa valmisteltiin Unifos-kauppaa. Pohjoismaiset kemianliitot kokoontuivat etsimään yhteistyön suuntaviivoja Tukholmassa ja yksi neljästä suomalaisedustajasta oli pääluottamusmies Veikko Järveläinen. Osallistuminen ja kokousosanotto olivat alkaneet kärsiä vähäverisyydestä. Paha suonenisku kohtasi loppukesällä, kun pystyvä ja monipuolinen osaston sihteeri ja varapääluottamusmies Jarmo Laiho lähti vastikään perustetun Ekokemin leipiin. Hän oli toiminut aktiivina vuodesta 1974 lähtien. Laiholle luovutettiin osaston viiri nro 18.
Ammattiosastolle oli kertynyt hyvän taloudenpidon myötä varallisuutta, joka päätettiin sijoittaa niin, että hyöty tulisi ilman voiton tavoittelua jäsenistölle. Punkaharjulle kesällä 1983 valmistuvista Lomaliiton lomaosakkeista ostettiin yksi, jota pidettiin kunnioitettavana suoritteena vasta 12-vuotiaalta yhdistykseltä. Hannu Juvani valittiin lomaosakkeen ensimmäiseksi hoitajaksi. Vuoden 1983 alusta Kari Kurki aloitti puheenjohtajana voitettuaan vaalissa Jukka Rajamäen. Edelliselle puheenjohtajalle Tauno Ilmastille luovutettiin osaston viiri. Sääntömuutoksesta johtuen puheenjohtajan ja toimikunnan toimikausi oli muuttunut kalenterivuodeksi. Luottamusmiehet valittiin ensimmäistä kertaa kaksivuotiskaudeksi. Pääluottamusmiehenä jatkoi Veikko Järveläinen ja kymmenen osastoluottamusmiehen lisäksi ammattiosaston toiminnassa oli mukana SPP:n (Suomen Puhdistuspalvelu) siistijöiden luottamusmies. Yhtenä ammattiosaston painopistealueena oli tiedonkulun parantaminen. Tiedotuksessa esiintyi entistä voimakkaammin myös puoluepoliittisia suuntauksia. Maaliskuun eduskuntavaalit näkyivät etenkin alkuvuodesta osaston lehden Virikkeen palstoilla. Pikatiedote ”Pikarista” oli tehty päätös vuonna 1980, mutta alkuvaiheessa hanke kärsi rahan puutteesta. Se ei vielä vuonna 1983:kaan saanut kunnolla ilmaa siipiensä alle. Vuonna 1983 solmittu tes ei poistanut odotetulla tavalla 3-vuorotyön ongelmia. Vuosityöaika säilyi 212 päivänä, palkankorotukset jäivät pieniksi, mutta 55 % liiton jäsenäänestykseen osaa ottaneista kannatti hyväksymistä. Työpaikkatasolla - sen lisäksi, että työnopastus oli hiertänyt vuodesta toiseen - jouduttiin peräänkuuluttamaan myös ammatillista koulutusta. Neste Oy oli hakeutumassa kemianteollisuuden alalla ulkomaille, mikä huolestutti syvästi työntekijöitä. Tiedossa oli, että Ruotsissa valmisteltiin Unifos-kauppaa. Pohjoismaiset kemianliitot kokoontuivat etsimään yhteistyön suuntaviivoja Tukholmassa ja yksi neljästä suomalaisedustajasta oli pääluottamusmies Veikko Järveläinen. Osallistuminen ja kokousosanotto olivat alkaneet kärsiä vähäverisyydestä. Paha suonenisku kohtasi loppukesällä, kun pystyvä ja monipuolinen osaston sihteeri ja varapääluottamusmies Jarmo Laiho lähti vastikään perustetun Ekokemin leipiin. Hän oli toiminut aktiivina vuodesta 1974 lähtien. Laiholle luovutettiin osaston viiri nro 18.
1984 Unifos-kaupasta tosiasia
Neste toteutti pitkään vireillä olleen Unifosin tuotantolaitoksen oston Ruotsin Stenungsundissa. Unifosin henkilöstöryhmien edustajat vierailivat marraskuussa Porvoossa. Ammattiosaston keskeisillä paikoilla ei tapahtunut muita muutoksia kuin että Heikki Outila valittiin sihteeriksi. Hän oli jo edellisen vuoden loppupuolella hoitanut tehtävää. Paikallinen sopimus tuottavuuskoulutukseen osallistumisesta syntyi. Työosastoilla alettiin suorittaa ilmapiiritutkimuksia. KTL solmi työehtosopimuksen keväästä 1984 kolmeksi vuodeksi 28. helmikuuta 1987 saakka. Vaihtoehtoina olivat irtautuminen keskitetystä ratkaisusta ja työtaistelu tai neuvotteleminen kolmivuotisesta sopimusratkaisusta. Kolmannen vuoden osalta sopimus sisälsi vain yleisen linjan soveltamisen. Työmarkkinaratkaisu toi 40 tunnin viikkotyöaikaa tekeville päivätyöntekijöille työajan lyhennyksen (Pekkaset). Se oli suuruudeltaan 32 tuntia vuodessa ja astui voimaan vuoden 1986 alussa. Liiton puheenjohtaja vaihtui ja lokakuun alusta alkaen pestin otti lakimiehenä aloittanut Heikki Pohja. Liiton jäsenlehden ”KTL tiedottaa” nimen muuttamisesta järjestettiin heti vuoden alussa kilpailu, jonka tuloksena lehti muutti nimensä ”Reaktioksi”. Osaston jäsen ja ay-aktiivi Seppo Mauno voitti Tankavaarassa kullanhuuhdonnan Euroopan mestaruuden 90 kilpailijan joukossa. Palkinnoksi hän sai matkan lajin MM-mittelöihin Kanadaan, joissa hän sijoittui kahdeksanneksi. Hieman myöhemmin hän siirtyikin Lappiin omalle valtaukselleen alan ammattilaiseksi. Työpaikkaosaston ja koko Kilpilahden toimintaa vuonna 1984 leimasi kampanja nimeltä ”Henkisesti terve työyhteisö”, jonka puitteissa järjestettiin koulutustilaisuuksia ja tapahtumia. Henkisen työsuojelun alalla työpaikan voidaan todeta olleen yli 10 vuotta aikaansa edellä. ”Kuitenkin yhtiön ulkopuolella mielenterveyden teemavuoteen suhtauduttiin niin, että Nesteellä henkiset asiat olisivat huonosti ja se vaikutti yhtiön jatkohaluihin lamauttavasti” muistelee projektia vetänyt työsuojeluvaltuutettu Hannu Juvani. Elokuun 10. sattui tuotevarastolla valitettava työtapaturma. Työntekijä jäi täysien kaatuvien pallettien alle ja menehtyi. Lehtileikkeistä ilmenee, että työsuojeluvaltuutettu oli yrittänyt ainakin puolentoista vuoden ajan saada poistetuksi kyseistä vaaratekijää.
Neste toteutti pitkään vireillä olleen Unifosin tuotantolaitoksen oston Ruotsin Stenungsundissa. Unifosin henkilöstöryhmien edustajat vierailivat marraskuussa Porvoossa. Ammattiosaston keskeisillä paikoilla ei tapahtunut muita muutoksia kuin että Heikki Outila valittiin sihteeriksi. Hän oli jo edellisen vuoden loppupuolella hoitanut tehtävää. Paikallinen sopimus tuottavuuskoulutukseen osallistumisesta syntyi. Työosastoilla alettiin suorittaa ilmapiiritutkimuksia. KTL solmi työehtosopimuksen keväästä 1984 kolmeksi vuodeksi 28. helmikuuta 1987 saakka. Vaihtoehtoina olivat irtautuminen keskitetystä ratkaisusta ja työtaistelu tai neuvotteleminen kolmivuotisesta sopimusratkaisusta. Kolmannen vuoden osalta sopimus sisälsi vain yleisen linjan soveltamisen. Työmarkkinaratkaisu toi 40 tunnin viikkotyöaikaa tekeville päivätyöntekijöille työajan lyhennyksen (Pekkaset). Se oli suuruudeltaan 32 tuntia vuodessa ja astui voimaan vuoden 1986 alussa. Liiton puheenjohtaja vaihtui ja lokakuun alusta alkaen pestin otti lakimiehenä aloittanut Heikki Pohja. Liiton jäsenlehden ”KTL tiedottaa” nimen muuttamisesta järjestettiin heti vuoden alussa kilpailu, jonka tuloksena lehti muutti nimensä ”Reaktioksi”. Osaston jäsen ja ay-aktiivi Seppo Mauno voitti Tankavaarassa kullanhuuhdonnan Euroopan mestaruuden 90 kilpailijan joukossa. Palkinnoksi hän sai matkan lajin MM-mittelöihin Kanadaan, joissa hän sijoittui kahdeksanneksi. Hieman myöhemmin hän siirtyikin Lappiin omalle valtaukselleen alan ammattilaiseksi. Työpaikkaosaston ja koko Kilpilahden toimintaa vuonna 1984 leimasi kampanja nimeltä ”Henkisesti terve työyhteisö”, jonka puitteissa järjestettiin koulutustilaisuuksia ja tapahtumia. Henkisen työsuojelun alalla työpaikan voidaan todeta olleen yli 10 vuotta aikaansa edellä. ”Kuitenkin yhtiön ulkopuolella mielenterveyden teemavuoteen suhtauduttiin niin, että Nesteellä henkiset asiat olisivat huonosti ja se vaikutti yhtiön jatkohaluihin lamauttavasti” muistelee projektia vetänyt työsuojeluvaltuutettu Hannu Juvani. Elokuun 10. sattui tuotevarastolla valitettava työtapaturma. Työntekijä jäi täysien kaatuvien pallettien alle ja menehtyi. Lehtileikkeistä ilmenee, että työsuojeluvaltuutettu oli yrittänyt ainakin puolentoista vuoden ajan saada poistetuksi kyseistä vaaratekijää.
1985 Muovitehdas viisivuorojärjestelmään
Tuotanto-osastoilla, joilla tehtiin keskeytymätöntä kolmivuoroa, siirryttiin Polystyreenitehdasta lukuun ottamatta yhtenäiseen viisivuorojärjestelmään. Torpparipäiviä jäi vuosittain tehtäviksi neljä kesällä ja kaksi koulutuspäivää. Vuoden alusta astuivat voimaan ensimmäiset kokeilut tuottavuuspalkkiojärjestelmästä, joihin oli tähdätty tuottavuuskoulutukseen osallistumisella. LDPE-osaston ensimmäinen tuottavuuspalkkio tiesi noin 3,3 %:n palkanlisää. Uudesta yt-toimintamallista tehtiin talokohtainen sopimus, mutta sen toteuttaminen ontui pahasti. Yhtiö lanseerasi 3 K -henkeä uutena kehityksen ja yhteistoiminnan keinona. ”Kaikki Kehitämme Kemiaa” jäi kuitenkin suurelta osin sanojen helinäksi. Kari Koistinen aloitti pääluottamusmiehenä. Veikko Järveläinen jatkoi muissa tehtävissä, toimien mm. varapääluottamusmiehenä. Taloudenhoitajana aina vuodesta 1974 työskennellyt Martti Siltala luopui tehtävästä, jonka hoitajaksi tuli Paavo Kuisma. Sihteeriksi toimikunta valitsi Jarmo Heiskasen. Neljänteen varsinaiseen liittokokoukseen valittiin edustajat ensimmäistä kertaa suhteellisella vaalilla. Liitto oli jaettu viiteen vaalipiiriin, jotka saivat yhteensä 205 edustajapaikkaa. Pekeman Työntekijöistä valituiksi tulivat Jarmo Heiskanen, Hannu Juvani, Veikko Järveläinen, Kari Koistinen, Kari Kurki ja Jukka Rajamäki. Kokous valitsi Veikko Järveläisen liiton valtuustoon ja Jukka Rajamäen hänen henkilökohtaiseksi varamieheksi. Ammattiosaston ja liiton avustuksella voitettiin Työtuomioistuimessa laitonta irtisanomista koskenut kanne. Tapaus oli sattunut Teollisuuskemikaaleilla vuonna 1984. Neste Oy velvoitettiin maksamaan työntekijälle 40 000 mk:n (6 720 euron) korvaus ja 16 %:n viivästyskorko. Jutulla oli vaikutusta myös toiseen tapaukseen samalla osastolla, jossa koeajalla olleen työntekijän työsuhde purettiin. Useiden neuvottelujen tuloksena erotettu työntekijä kutsuttiin takaisin töihin, joskin eri osastolle. Muovin oma kattilalaitos ajettiin alas, kun uusi höyrylinja voimalaitokselta rakennettiin. Irtisanomiset onnistuttiin torjumaan. Sen sijaan pitkään hiertänyt siistijöiden kysymys kärjistyi. Parikymmentä SPP.n työntekijää, jotka kuuluivat osastoon 100, saivat irtisanomisilmoituksen. Irtisanomisia ei kuitenkaan toteutettu, vaan työnantajapuolen Neste ja SPP saatiin suostumaan neuvotteluihin. Tapahtumaketjua edelsi 170 hengen työtaistelu 4.4.-9.4., kun työnantaja oli ilmoittanut siirtävänsä Teollisuuskemikaalien siivouksen ulkopuoliselle yrittäjälle. Vuoden lopulla ammattiosasto solmi talousturvasopimuksen STS-pankin kanssa.
Tuotanto-osastoilla, joilla tehtiin keskeytymätöntä kolmivuoroa, siirryttiin Polystyreenitehdasta lukuun ottamatta yhtenäiseen viisivuorojärjestelmään. Torpparipäiviä jäi vuosittain tehtäviksi neljä kesällä ja kaksi koulutuspäivää. Vuoden alusta astuivat voimaan ensimmäiset kokeilut tuottavuuspalkkiojärjestelmästä, joihin oli tähdätty tuottavuuskoulutukseen osallistumisella. LDPE-osaston ensimmäinen tuottavuuspalkkio tiesi noin 3,3 %:n palkanlisää. Uudesta yt-toimintamallista tehtiin talokohtainen sopimus, mutta sen toteuttaminen ontui pahasti. Yhtiö lanseerasi 3 K -henkeä uutena kehityksen ja yhteistoiminnan keinona. ”Kaikki Kehitämme Kemiaa” jäi kuitenkin suurelta osin sanojen helinäksi. Kari Koistinen aloitti pääluottamusmiehenä. Veikko Järveläinen jatkoi muissa tehtävissä, toimien mm. varapääluottamusmiehenä. Taloudenhoitajana aina vuodesta 1974 työskennellyt Martti Siltala luopui tehtävästä, jonka hoitajaksi tuli Paavo Kuisma. Sihteeriksi toimikunta valitsi Jarmo Heiskasen. Neljänteen varsinaiseen liittokokoukseen valittiin edustajat ensimmäistä kertaa suhteellisella vaalilla. Liitto oli jaettu viiteen vaalipiiriin, jotka saivat yhteensä 205 edustajapaikkaa. Pekeman Työntekijöistä valituiksi tulivat Jarmo Heiskanen, Hannu Juvani, Veikko Järveläinen, Kari Koistinen, Kari Kurki ja Jukka Rajamäki. Kokous valitsi Veikko Järveläisen liiton valtuustoon ja Jukka Rajamäen hänen henkilökohtaiseksi varamieheksi. Ammattiosaston ja liiton avustuksella voitettiin Työtuomioistuimessa laitonta irtisanomista koskenut kanne. Tapaus oli sattunut Teollisuuskemikaaleilla vuonna 1984. Neste Oy velvoitettiin maksamaan työntekijälle 40 000 mk:n (6 720 euron) korvaus ja 16 %:n viivästyskorko. Jutulla oli vaikutusta myös toiseen tapaukseen samalla osastolla, jossa koeajalla olleen työntekijän työsuhde purettiin. Useiden neuvottelujen tuloksena erotettu työntekijä kutsuttiin takaisin töihin, joskin eri osastolle. Muovin oma kattilalaitos ajettiin alas, kun uusi höyrylinja voimalaitokselta rakennettiin. Irtisanomiset onnistuttiin torjumaan. Sen sijaan pitkään hiertänyt siistijöiden kysymys kärjistyi. Parikymmentä SPP.n työntekijää, jotka kuuluivat osastoon 100, saivat irtisanomisilmoituksen. Irtisanomisia ei kuitenkaan toteutettu, vaan työnantajapuolen Neste ja SPP saatiin suostumaan neuvotteluihin. Tapahtumaketjua edelsi 170 hengen työtaistelu 4.4.-9.4., kun työnantaja oli ilmoittanut siirtävänsä Teollisuuskemikaalien siivouksen ulkopuoliselle yrittäjälle. Vuoden lopulla ammattiosasto solmi talousturvasopimuksen STS-pankin kanssa.
1986 Pekkasvapaat ja uudet eläkelait käyttöön
Vuoden 1996 työaika lyheni 40 viikkotuntia tehneiden osalta vuoden 1984 Pekkassopimuksen mukaisesti. Työmarkkinoilla sovittiin lisä-Pekkasista siten, että päivätyössä työaika lyhenisi seuraavina kolmena vuotena 16 tuntia kunakin ja vuonna 1990 20 tuntia. Näin Pekkasten kokonaisvaikutukseksi tulisi viiden vuoden kuluessa sata tuntia vuodessa. Tehty keskusjärjestösopimus sisälsi indeksiehdon, jonka raja helmi-joulukuun välisenä aikana oli 2,1%. Vuoden 1987 indeksikorotusrajaksi asetettiin 3,4%. Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke astuivat voimaan. Palkkauksen alalla myös ammattiosasto oli aktiivinen ja pöydässä oli monenlaisia sopimushankkeita. Tuottavuusmatriisit tulivat käyttöön kaikilla työosastoilla. Siistijöiden asemaa käsittelemään asetetun työryhmän tuloksena syntyi sopimus, jolla Muovitehtaiden ja Teollisuuskemikaalien siistijät siirtyisivät vuoden 1987 alusta Nesteen palvelukseen. SPP joutui siis väistymään, mutta ratkaisu ei poistanut kaikkia epäkohtia siistijäkysymyksessä. KTL järjesti ensimmäisen tietotekniikkakurssinsa Kiljavalla ja osasto 100:sta sihen otti osaa Olavi Paukku. Työntekijät olivat suunnittelutyössä mukana, kun PVC-prosessi muutettiin tietokonepohjaiseksi. Prosessinohjausjärjestelmän luominen oli aloitettu vuonna 1984. Työsuojeluvaltuutettuna 8 vuotta yhtäjaksoisesti toiminut Hannu Juvani jätti tehtävän ja vuodelle 1986 valittiin Juhani Voutilainen. Hänen toimikautensa jäi kuitenkin lyhyeksi, kun hän muutti Australiaan. Varavaltuutettu Pentti Markkula astui hänen tilalleen loppukaudeksi. Ammattiosaston kärkipaikoilla ei tapahtunut muita henkilövaihdoksia. Loppuvuodesta Neste ilmoitti lähtevänsä mukaan polypropeeniliiketoimintaan ostamalla Belgiasta 120 kilotonnin laitoksen ja rakentamalla Porvooseen toisen vastaavankokoisen.
Vuoden 1996 työaika lyheni 40 viikkotuntia tehneiden osalta vuoden 1984 Pekkassopimuksen mukaisesti. Työmarkkinoilla sovittiin lisä-Pekkasista siten, että päivätyössä työaika lyhenisi seuraavina kolmena vuotena 16 tuntia kunakin ja vuonna 1990 20 tuntia. Näin Pekkasten kokonaisvaikutukseksi tulisi viiden vuoden kuluessa sata tuntia vuodessa. Tehty keskusjärjestösopimus sisälsi indeksiehdon, jonka raja helmi-joulukuun välisenä aikana oli 2,1%. Vuoden 1987 indeksikorotusrajaksi asetettiin 3,4%. Yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke astuivat voimaan. Palkkauksen alalla myös ammattiosasto oli aktiivinen ja pöydässä oli monenlaisia sopimushankkeita. Tuottavuusmatriisit tulivat käyttöön kaikilla työosastoilla. Siistijöiden asemaa käsittelemään asetetun työryhmän tuloksena syntyi sopimus, jolla Muovitehtaiden ja Teollisuuskemikaalien siistijät siirtyisivät vuoden 1987 alusta Nesteen palvelukseen. SPP joutui siis väistymään, mutta ratkaisu ei poistanut kaikkia epäkohtia siistijäkysymyksessä. KTL järjesti ensimmäisen tietotekniikkakurssinsa Kiljavalla ja osasto 100:sta sihen otti osaa Olavi Paukku. Työntekijät olivat suunnittelutyössä mukana, kun PVC-prosessi muutettiin tietokonepohjaiseksi. Prosessinohjausjärjestelmän luominen oli aloitettu vuonna 1984. Työsuojeluvaltuutettuna 8 vuotta yhtäjaksoisesti toiminut Hannu Juvani jätti tehtävän ja vuodelle 1986 valittiin Juhani Voutilainen. Hänen toimikautensa jäi kuitenkin lyhyeksi, kun hän muutti Australiaan. Varavaltuutettu Pentti Markkula astui hänen tilalleen loppukaudeksi. Ammattiosaston kärkipaikoilla ei tapahtunut muita henkilövaihdoksia. Loppuvuodesta Neste ilmoitti lähtevänsä mukaan polypropeeniliiketoimintaan ostamalla Belgiasta 120 kilotonnin laitoksen ja rakentamalla Porvooseen toisen vastaavankokoisen.
1987 PP:n rakentaminen alulle
Polypropeeniyksikön rakennusprojekti käynnistyi 19. helmikuuta. Työntekijät olivat mukana alusta alkaen. Stenungsundiin Ruotsiin sikäläisen ammattiosaston vieraaksi järjestetylle matkalle otti osaa 29 jäsentä. Ammattiosaston nimen muuttaminen nykyaikaisemmaksi nousi esiin syksyllä. Asia jäi elämään aina vuoteen 1989 saakka, jolloin nimestä järjestettiin ideakilpailu. Se ei lopulta johtanut nimenmuutokseen. KTL:n neljännen edustajainkokouksen päätöksen mukaisesti alettiin valmistella ympäristöpoliittista ohjelmaa, jolla myöhemmässä vaiheessa oli vaikutuksia myös Pekeman Työntekijäin toimintaan. Tähän työhön liiton hallitus nimesi ympäristöryhmän. Ammattiosastossa, henkilöstöryhmissä ja työnantajan kanssa ajatusta ympäristöyhteistyön aloittamisesta oli lämmitetty jo vuodesta 1985 asti. Henkiseen työsuojeluun kiinnitettiin myös voimakkaasti huomiota. Vuodelta 1981 peräisin ollut päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli uusittiin yhteistyössä muiden ammattiosastojen ja työnantajan kanssa. Joulukuussa päästiin sopimukseen henkilöstön osallistumisesta osastotason johtoryhmiin. Yhtiötasolla oli jo aikaisemmin päästy mukaan hallintoneuvostotyöskentelyyn. Arviona yleisestä asiain tilasta voidaan todeta yhteiselämän Neste Oy:n ylimmän johdon kanssa vielä näinä vuosina toimineen hyvin, vaikkakaan miehitystilanteeseen ei kaikilta osin oltu tyytyväisiä. Muista seikoista kitkaa aiheuttivat lähinnä vain keskijohdon asenteet.
Polypropeeniyksikön rakennusprojekti käynnistyi 19. helmikuuta. Työntekijät olivat mukana alusta alkaen. Stenungsundiin Ruotsiin sikäläisen ammattiosaston vieraaksi järjestetylle matkalle otti osaa 29 jäsentä. Ammattiosaston nimen muuttaminen nykyaikaisemmaksi nousi esiin syksyllä. Asia jäi elämään aina vuoteen 1989 saakka, jolloin nimestä järjestettiin ideakilpailu. Se ei lopulta johtanut nimenmuutokseen. KTL:n neljännen edustajainkokouksen päätöksen mukaisesti alettiin valmistella ympäristöpoliittista ohjelmaa, jolla myöhemmässä vaiheessa oli vaikutuksia myös Pekeman Työntekijäin toimintaan. Tähän työhön liiton hallitus nimesi ympäristöryhmän. Ammattiosastossa, henkilöstöryhmissä ja työnantajan kanssa ajatusta ympäristöyhteistyön aloittamisesta oli lämmitetty jo vuodesta 1985 asti. Henkiseen työsuojeluun kiinnitettiin myös voimakkaasti huomiota. Vuodelta 1981 peräisin ollut päihdeongelmaisten hoitoonohjausmalli uusittiin yhteistyössä muiden ammattiosastojen ja työnantajan kanssa. Joulukuussa päästiin sopimukseen henkilöstön osallistumisesta osastotason johtoryhmiin. Yhtiötasolla oli jo aikaisemmin päästy mukaan hallintoneuvostotyöskentelyyn. Arviona yleisestä asiain tilasta voidaan todeta yhteiselämän Neste Oy:n ylimmän johdon kanssa vielä näinä vuosina toimineen hyvin, vaikkakaan miehitystilanteeseen ei kaikilta osin oltu tyytyväisiä. Muista seikoista kitkaa aiheuttivat lähinnä vain keskijohdon asenteet.
1988 Palkka-asiat esillä kautta linjan
Jäsenistö hylkäsi äänestyksessä keväällä syntyneen tes:n neuvottelutuloksen ja sopimus meni valtakunnansovittelijan toimistoon. Äänestykseen otti osaa 80,6 % osaston jäsenistöstä. Tes syntyi ja tuloksena olivat mm. kuukausipalkan jakajan muutokset jakolmivuorotyön vuosityöajan lyheneminen vuonna 1990. Nesteen palkkausjärjestelmä sai kokea ratkaisevimmat muutoksensa siihen astisessa elämässään. Nesteen Kemianteollisuus oli tehnyt huipputuloksen vuonna 1987. Pääluottamusmies Kari Koistinen ja puheenjohtaja Kari Kurki kävivät Keilaniemessä esittämässä toimialan johdolle, että se huomioisi työntekijöiden osuuden tuloksen synnyttäjänä. Yhtiö maksoikin kiinteän bonuksen. Syksyllä lyötiin rinta auki tes:n 8 C -pykälän ulosmittauksen osalta ja useissa yksiköissä saatiin 5 %:n teknologiakorotukset. Myös ensimmäiset erikoisvastuualuelisät näkivät päivänvalon. Keskustelut henkilöstörahaston perustamisesta saivat jalansijaa, mutta toisaalta yhtiö esitti ensi kertaa eläkesäätiön sulkemista uusilta jäseniltä. Yhtiö investoi kemianteollisuuteen erittäin voimakkaasti ja mm. Norlatexin puolitoistavuotinen rakentaminen alkoi syyskuussa. Neste Oy perusti laitoksen yhdessä ranskalaisen Rhone Poulencin kanssa. Investoinnin jatkuva työllistävyys oli 19 työntekijää. Pohjoismaiden ensimmäinen polypropeenilaitos käynnistettiin Kilpilahdessa. Se tarjosi työpaikan noin 80 hengelle. Pankit ottivat vuoden alusta käyttöön markan palvelumaksut tilitapahtumista. Pekeman Työntekijät yhdessä muiden henkilöstöryhmien kanssa yritti saada aikaan paremmin jäsenistönsä etuja huomioivaa sopimusta alueen pankkien kanssa. Vuoden 1988 aikana ammattiosasto otti esiin entistä voimallisemmin ympäristöseikkojen arvostamisen yhtenä edunvalvonnan alueena. Aloitteita tehtiin niin KTL:n kuin Neste Oy:nkin suuntaan. Hannu Juvanille luovutettiin Kemian Työntekijäin Liiton kultainen ansiomerkki, joka oli ensimmäinen koko Kilpilahdessa (ei dokumentoitu, perustuu muistitietoon). Ammattiosaston sihteerinä toimi tämän kauden Veikko Järveläinen.
Jäsenistö hylkäsi äänestyksessä keväällä syntyneen tes:n neuvottelutuloksen ja sopimus meni valtakunnansovittelijan toimistoon. Äänestykseen otti osaa 80,6 % osaston jäsenistöstä. Tes syntyi ja tuloksena olivat mm. kuukausipalkan jakajan muutokset jakolmivuorotyön vuosityöajan lyheneminen vuonna 1990. Nesteen palkkausjärjestelmä sai kokea ratkaisevimmat muutoksensa siihen astisessa elämässään. Nesteen Kemianteollisuus oli tehnyt huipputuloksen vuonna 1987. Pääluottamusmies Kari Koistinen ja puheenjohtaja Kari Kurki kävivät Keilaniemessä esittämässä toimialan johdolle, että se huomioisi työntekijöiden osuuden tuloksen synnyttäjänä. Yhtiö maksoikin kiinteän bonuksen. Syksyllä lyötiin rinta auki tes:n 8 C -pykälän ulosmittauksen osalta ja useissa yksiköissä saatiin 5 %:n teknologiakorotukset. Myös ensimmäiset erikoisvastuualuelisät näkivät päivänvalon. Keskustelut henkilöstörahaston perustamisesta saivat jalansijaa, mutta toisaalta yhtiö esitti ensi kertaa eläkesäätiön sulkemista uusilta jäseniltä. Yhtiö investoi kemianteollisuuteen erittäin voimakkaasti ja mm. Norlatexin puolitoistavuotinen rakentaminen alkoi syyskuussa. Neste Oy perusti laitoksen yhdessä ranskalaisen Rhone Poulencin kanssa. Investoinnin jatkuva työllistävyys oli 19 työntekijää. Pohjoismaiden ensimmäinen polypropeenilaitos käynnistettiin Kilpilahdessa. Se tarjosi työpaikan noin 80 hengelle. Pankit ottivat vuoden alusta käyttöön markan palvelumaksut tilitapahtumista. Pekeman Työntekijät yhdessä muiden henkilöstöryhmien kanssa yritti saada aikaan paremmin jäsenistönsä etuja huomioivaa sopimusta alueen pankkien kanssa. Vuoden 1988 aikana ammattiosasto otti esiin entistä voimallisemmin ympäristöseikkojen arvostamisen yhtenä edunvalvonnan alueena. Aloitteita tehtiin niin KTL:n kuin Neste Oy:nkin suuntaan. Hannu Juvanille luovutettiin Kemian Työntekijäin Liiton kultainen ansiomerkki, joka oli ensimmäinen koko Kilpilahdessa (ei dokumentoitu, perustuu muistitietoon). Ammattiosaston sihteerinä toimi tämän kauden Veikko Järveläinen.
1989 Henkilöstörahastosta sovitaan ”Kylähullujen” vuonna
KTL:n 5. varsinainen liittokokous pidettiin toukokuussa Helsingin työväentalolla. Edustajina olivat Kari Koistinen, Jarmo Heiskanen, Timo Muhonen, Bo-Erik Löfgren, Heikki Outila ja Martti Nurmivaara. Edustajien kokonaismäärä oli 231, heistä 22 öljy- ja petrokemian vaalipiiristä. Pekeman Työntekijät ry. oli tapansa mukaan aloitteellinen tehden tukun perusteltuja esityksiä liittokokoukselle. Liittokokous valitsi Jarmo Heiskasen liiton hallitukseen ja Jukka Rajamäen uudelleen liittosihteerin henkilökohtaiseksi varamieheksi. Kari Koistinen sai paikan työehtosopimusjaostossa. Huhtikuun 13. alueen päivätyöläiset ottivat osaa SAK:n Asuntopolitiikan remonttipäivään marssimalla ulos työpaikalta klo 14.00. Oman yhtiön asuntopolitiikka oli muuttunut vuoden alussa, kun Nesteen Eläkesäätiön asuntolainat oli siirretty Suomen Hypoteekkiyhdistykselle. Toimintavuoden kuluessa neuvoteltiin henkilöstörahaston perustamisesta ja sen säännöistä. Lopputulos ilmeni vuoden 1991 keväällä, jolloin jaettiin ensimmäisen vuoden (1990) voittopalkkiona 59 miljoonaa mk. Se antoi noin 10 000 mk (n. 1 700 euroa) henkilöä kohden sijoitettavaksi rahastoon. Tuottavuuspalkkioiden kehitystyötä tehtiin. Neste Oy ilmoitti sulkevansa huoltokonttorin. Taktisesti yhtiö toteutti aikeensa niputtamalla huoltokonttorin yhteen ilmaisten työmatkakuljetusten ja polttoainealennuksissa toteutettavien korotusten kanssa. Ammattiosasto paheksui toisiinsa kuulumattomien asiakokonaisuuksien käsittelemistä yhtenä pakettina, mutta henkilöstöryhmien enemmistö hyväksyi esityksen. Työmatkakuljetukset saatiin kokonaan työnantajan maksamiksi 1. heinäkuuta alkaen. Niiden osalta muutoksen taustalla oli osittain korvattavien työmatkojen verotuskohtelu. Huoltokonttori suljettiin ja sen toimintoja jatkoi KOP vuoden 1990 alusta alkaen. Aloitetoiminnassa oltiin päästy tilanteeseen, jossa aloitepalkkion osalta saavutettiin Suomen ennätys. Timo Nikula palkittiin 103 000 mk:n (17 300 euron) palkkiolla polyesterin jäähdytyssäiliöitä koskeneella aloitteellaan. Se oli suurin maassa yksittäiselle aloitteentekijälle myönnetty palkkio. Aloitteet, vaikka antoivat palkan jatkettakin, olivat muodostuneet ennen muuta tavaksi kehittyä työssä ja parantaa työskentelyolosuhteita. Osasto panosti voimakkaasti järjestökoulutukseen. Tuloksena oli mm. Toiminnankehittämisjaoston perustaminen. Ennakkoluulottomuutensa ansiosta ryhmää kutsuttiin ”Kylähullujen jaostoksi”. Kemian ympäristöryhmä perustettiin keväällä. Työntekijöiden edustajina mukana olivat Hannu Juvani ja Pentti Markkula. Vuoden alusta osaston sihteerinä aloitti Jukka Rajamäki ja varapääluottamusmiehenä Heikki Outila. Vuoden 1989 päättyessä jäsenmäärä oli kohonnut 580:een.
KTL:n 5. varsinainen liittokokous pidettiin toukokuussa Helsingin työväentalolla. Edustajina olivat Kari Koistinen, Jarmo Heiskanen, Timo Muhonen, Bo-Erik Löfgren, Heikki Outila ja Martti Nurmivaara. Edustajien kokonaismäärä oli 231, heistä 22 öljy- ja petrokemian vaalipiiristä. Pekeman Työntekijät ry. oli tapansa mukaan aloitteellinen tehden tukun perusteltuja esityksiä liittokokoukselle. Liittokokous valitsi Jarmo Heiskasen liiton hallitukseen ja Jukka Rajamäen uudelleen liittosihteerin henkilökohtaiseksi varamieheksi. Kari Koistinen sai paikan työehtosopimusjaostossa. Huhtikuun 13. alueen päivätyöläiset ottivat osaa SAK:n Asuntopolitiikan remonttipäivään marssimalla ulos työpaikalta klo 14.00. Oman yhtiön asuntopolitiikka oli muuttunut vuoden alussa, kun Nesteen Eläkesäätiön asuntolainat oli siirretty Suomen Hypoteekkiyhdistykselle. Toimintavuoden kuluessa neuvoteltiin henkilöstörahaston perustamisesta ja sen säännöistä. Lopputulos ilmeni vuoden 1991 keväällä, jolloin jaettiin ensimmäisen vuoden (1990) voittopalkkiona 59 miljoonaa mk. Se antoi noin 10 000 mk (n. 1 700 euroa) henkilöä kohden sijoitettavaksi rahastoon. Tuottavuuspalkkioiden kehitystyötä tehtiin. Neste Oy ilmoitti sulkevansa huoltokonttorin. Taktisesti yhtiö toteutti aikeensa niputtamalla huoltokonttorin yhteen ilmaisten työmatkakuljetusten ja polttoainealennuksissa toteutettavien korotusten kanssa. Ammattiosasto paheksui toisiinsa kuulumattomien asiakokonaisuuksien käsittelemistä yhtenä pakettina, mutta henkilöstöryhmien enemmistö hyväksyi esityksen. Työmatkakuljetukset saatiin kokonaan työnantajan maksamiksi 1. heinäkuuta alkaen. Niiden osalta muutoksen taustalla oli osittain korvattavien työmatkojen verotuskohtelu. Huoltokonttori suljettiin ja sen toimintoja jatkoi KOP vuoden 1990 alusta alkaen. Aloitetoiminnassa oltiin päästy tilanteeseen, jossa aloitepalkkion osalta saavutettiin Suomen ennätys. Timo Nikula palkittiin 103 000 mk:n (17 300 euron) palkkiolla polyesterin jäähdytyssäiliöitä koskeneella aloitteellaan. Se oli suurin maassa yksittäiselle aloitteentekijälle myönnetty palkkio. Aloitteet, vaikka antoivat palkan jatkettakin, olivat muodostuneet ennen muuta tavaksi kehittyä työssä ja parantaa työskentelyolosuhteita. Osasto panosti voimakkaasti järjestökoulutukseen. Tuloksena oli mm. Toiminnankehittämisjaoston perustaminen. Ennakkoluulottomuutensa ansiosta ryhmää kutsuttiin ”Kylähullujen jaostoksi”. Kemian ympäristöryhmä perustettiin keväällä. Työntekijöiden edustajina mukana olivat Hannu Juvani ja Pentti Markkula. Vuoden alusta osaston sihteerinä aloitti Jukka Rajamäki ja varapääluottamusmiehenä Heikki Outila. Vuoden 1989 päättyessä jäsenmäärä oli kohonnut 580:een.
