VUOSILTA 1971 - 1979
|
TYÖTURVALLISUUSTOIMINNAN ALKUTAIVAL MUOVITEHTAILLA
(OLAVI HALMINEN) | ||
Pekeman ammattiosaston historia on koottu kahdessa vaiheessa;
ensin alkuvaihe 1971-1980 yhdistyksen perustamisesta Neste Oy:n laajenemiseen.
Toiseksi ajanjakso vuodesta 1981 vuoden 2000 loppuun.
Jälkimmäisen kahdenkymmenen vuoden aikana ammattiosaston rajat elivät
ja jäsenistön määrä kohosi suurimmillaan 800:aan.
Mutta Kilpilahden teollisuutta pirstova ulosliputtaminen oli jo alkanut.
Vuonna 1994 tapahtunutta Borealiskonsernin perustamista seurasivat
ammattiosaston dramaattisimmat vaiheet, kun ulkomaiset omistajat ryhtyivät
ulosmittaamaan voittoja sijoituksestaan.
Tähän yhdistettyyn historiikkiin on koottu tärkeimpiä tapahtumia
jokaiselta toimintavuodelta
- kuitenkin niin, etteivät tapahtumat ole kronologisessa järjestyksessä.
Pekeman Työntekijäin historia on värikäs ja yhdistys on joutunut osoittamaan
toimintapotenssinsa monessa yhteydessä.
Keskeisten toimihenkilöiden nimet, ja toimikausien ajankohdat
ilmenevät loppuliitteestä.
Toiseen liitteeseen on kerätty käytettävissä olleet tiedot
työtaistelutoimista ammattiosaston alueella.
Historiikkia on saatavissa myös painettuna niteenä Pekeman Työntekijät ry:ltä.
OSA 1
1971 Ammattiosaston perustaminen ja toiminnan aloittaminen
15.1.1971 kokoontui Porvoon Seurahuoneen ns. Punaisessa kabinetissa 11 Pekema Oy:n työntekijää tarkoituksenaan perustaa työpaikalleen ammattiosasto. Kemian Työntekijäin Liitosta oli paikalle saapunut Ari Kekkinen opastamaan toimenpiteissä osastoa perustettaessa sekä kertomaan liiton toiminnasta ja tavoitteista. Tämän alustuksen pohjalta käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Pekema Oy:n työntekijäin ammattiosasto, jonka nimeksi hyväksyttiin Pekeman Työntekijät ry. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Toivo Ruti ja sihteerinä Martti Siltala. Ensimmäiseen toimikuntaan valittiin Leif Weckström, Paavo Kuisma, Martti Siltala ja Johannes Lehinsalo varsinaisiksi jäseniksi ja Osmo Ikonen, Reino Matilainen, Matti Korhonen ja Matti Tienhaara varajäseniksi. Ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin 16.2.1971. Tässä kokouksessa valittiin osaston puheenjohtajaksi toimikaudelle -71 Toivo Ruti ja toimikunnan jäseniksi Pasi Tarhia, Vesa Virtanen, Osmo Ikonen, Hannu Soikkanen ja Martti Siltala varsinaisiksi, sekä Kaino Kukkonen, Tapio Saarikko, Pentti Helminen ja Jarmo Jeskanen varajäseniksi. Lisäksi päätettiin valita kaksi prosessipuolen edustajaa myöhemmin. Valituiksi tulivat sittemmin Tuure Hovila ja Markku Pirinen. Sihteeriksi valittiin Martti Siltala, taloudenhoitajaksi Pasi Tarhia ja jäsenkirjuriksi Kaino Kukkonen. Ensimmäisenä pääluottamusmiehenä toimi Olavi Saari varamiehenään Toivo Ruti, joka oli myös korjaamon luottamusmies. Instrumenttiosaston luottamusmiehenä toimi Pasi Tarhia, sähköosaston Olavi Saari. Lakisääteisenä luottamusmiehenä on toiminut Tapio Saarikko ja tuotantopuolen luottamusmiehenä Markku Pirinen. Ensimmäisinä työturvallisuusmiehinä toimivat Tapio Saarikko ja Toivo Ruti korjaamolta, Leif Weckström hitsareista, Reino Matilainen varastosta, Jarmo Jeskanen sähkömiehistä, Pasi Tarhia instrumenttimiehistä. Ensimmäisen vuoden toimintavilkkaudesta antaa kuvan se, että toimikunnan kokouksia oli 21 ja yleisiä eli jäsenkokouksia 10. Kokouksiin osallistuminen on ollut vilkkaampaa kuin koskaan myöhemmin, osallistuihan perustavaan kokoukseen mm. kahta lukuun ottamatta kaikki osallistumiseen oikeutetut. Ensimmäisen vuoden tärkeimpänä tavoitteena oli työehtosopimukseen liittyvien erillisten palkka- ja erityisehtojen laatiminen. Työnantaja oli antanut oman sopimusesityksensä ja Nesteen sopimusta neuvonantajana käyttäen toimikunta laati sopimusluonnosta, joista vasta viidennen jäsenkokous hyväksyi. Tuotantopuolen tehtäväkokonaisuuksien osalta luonnos jäi vieläkin auki, koska kokonaisuuksiin vaikuttavista seikoista ei ollut mitään tietoa. Näistä keskusteluista lähtien on tuotantopuolen ja korjaamon välillä ollut joskus kiivastakin sananvaihtoa, jossa ei aina olla oikein tahdottu muistaa olevamme yhteisellä asialla. Varsinaisia neuvotteluja sopimuksen aikaansaamiseksi jouduttiin nopeuttamaan mm. parin tunnin seisokilla. Marraskuussa vihdoin, monen tinkimisen jälkeen puolin ja toisin, sopimus oli valmis allekirjoitettavaksi. Toiminnan aloitusvuotena osasto liittyi Kemian Työntekijäin Liittoon ja osaston numeroksi tuli 100. Lisäksi osasto kuului Porvoon Kemiantyöntekijäin Kiltaan. Huvitoimikunta toimi osastomme ensimmäisenä jaostona, sen toiminta keskittyi lähinnä rahankeräykseen, johon löytyikin kiitettävästi keinoja. Mm. veikkaukset eri urheilutapahtumista, Pekemannien kanssa järjestetty ruskarieha, Tallinnan matkan järjestelyt ja Runebergin risteily olivat toiminnan pääkohdat.
1971 Ammattiosaston perustaminen ja toiminnan aloittaminen
15.1.1971 kokoontui Porvoon Seurahuoneen ns. Punaisessa kabinetissa 11 Pekema Oy:n työntekijää tarkoituksenaan perustaa työpaikalleen ammattiosasto. Kemian Työntekijäin Liitosta oli paikalle saapunut Ari Kekkinen opastamaan toimenpiteissä osastoa perustettaessa sekä kertomaan liiton toiminnasta ja tavoitteista. Tämän alustuksen pohjalta käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Pekema Oy:n työntekijäin ammattiosasto, jonka nimeksi hyväksyttiin Pekeman Työntekijät ry. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Toivo Ruti ja sihteerinä Martti Siltala. Ensimmäiseen toimikuntaan valittiin Leif Weckström, Paavo Kuisma, Martti Siltala ja Johannes Lehinsalo varsinaisiksi jäseniksi ja Osmo Ikonen, Reino Matilainen, Matti Korhonen ja Matti Tienhaara varajäseniksi. Ensimmäinen varsinainen vuosikokous pidettiin 16.2.1971. Tässä kokouksessa valittiin osaston puheenjohtajaksi toimikaudelle -71 Toivo Ruti ja toimikunnan jäseniksi Pasi Tarhia, Vesa Virtanen, Osmo Ikonen, Hannu Soikkanen ja Martti Siltala varsinaisiksi, sekä Kaino Kukkonen, Tapio Saarikko, Pentti Helminen ja Jarmo Jeskanen varajäseniksi. Lisäksi päätettiin valita kaksi prosessipuolen edustajaa myöhemmin. Valituiksi tulivat sittemmin Tuure Hovila ja Markku Pirinen. Sihteeriksi valittiin Martti Siltala, taloudenhoitajaksi Pasi Tarhia ja jäsenkirjuriksi Kaino Kukkonen. Ensimmäisenä pääluottamusmiehenä toimi Olavi Saari varamiehenään Toivo Ruti, joka oli myös korjaamon luottamusmies. Instrumenttiosaston luottamusmiehenä toimi Pasi Tarhia, sähköosaston Olavi Saari. Lakisääteisenä luottamusmiehenä on toiminut Tapio Saarikko ja tuotantopuolen luottamusmiehenä Markku Pirinen. Ensimmäisinä työturvallisuusmiehinä toimivat Tapio Saarikko ja Toivo Ruti korjaamolta, Leif Weckström hitsareista, Reino Matilainen varastosta, Jarmo Jeskanen sähkömiehistä, Pasi Tarhia instrumenttimiehistä. Ensimmäisen vuoden toimintavilkkaudesta antaa kuvan se, että toimikunnan kokouksia oli 21 ja yleisiä eli jäsenkokouksia 10. Kokouksiin osallistuminen on ollut vilkkaampaa kuin koskaan myöhemmin, osallistuihan perustavaan kokoukseen mm. kahta lukuun ottamatta kaikki osallistumiseen oikeutetut. Ensimmäisen vuoden tärkeimpänä tavoitteena oli työehtosopimukseen liittyvien erillisten palkka- ja erityisehtojen laatiminen. Työnantaja oli antanut oman sopimusesityksensä ja Nesteen sopimusta neuvonantajana käyttäen toimikunta laati sopimusluonnosta, joista vasta viidennen jäsenkokous hyväksyi. Tuotantopuolen tehtäväkokonaisuuksien osalta luonnos jäi vieläkin auki, koska kokonaisuuksiin vaikuttavista seikoista ei ollut mitään tietoa. Näistä keskusteluista lähtien on tuotantopuolen ja korjaamon välillä ollut joskus kiivastakin sananvaihtoa, jossa ei aina olla oikein tahdottu muistaa olevamme yhteisellä asialla. Varsinaisia neuvotteluja sopimuksen aikaansaamiseksi jouduttiin nopeuttamaan mm. parin tunnin seisokilla. Marraskuussa vihdoin, monen tinkimisen jälkeen puolin ja toisin, sopimus oli valmis allekirjoitettavaksi. Toiminnan aloitusvuotena osasto liittyi Kemian Työntekijäin Liittoon ja osaston numeroksi tuli 100. Lisäksi osasto kuului Porvoon Kemiantyöntekijäin Kiltaan. Huvitoimikunta toimi osastomme ensimmäisenä jaostona, sen toiminta keskittyi lähinnä rahankeräykseen, johon löytyikin kiitettävästi keinoja. Mm. veikkaukset eri urheilutapahtumista, Pekemannien kanssa järjestetty ruskarieha, Tallinnan matkan järjestelyt ja Runebergin risteily olivat toiminnan pääkohdat.
1972 Kahvio perustetaan osaston taloutta kohentamaan
Valmistavassa vuosikokouksessa vuodelle l972 valittiin osastoille ensimmäiset luottamus- miehet: Instrumenttios. Pasi Tarhia, sähköos. Olavi Saari, konekorj. Toivo Ruti, PVC Tuure Hovila, LDPE Pentti Maunu, VCM Pentti Hänninen, OSBL Veikko Järveläinen ja tuotevarastolla Tapio Härkönen. Pääluottamusmieheksi valittiin Markku Pirinen. Puheenjohtajana vuonna -72 jatkoi Toivo Ruti ja sihteerinä Martti Siltala. Vuonna 1972 vaihtui yhtiön henkilökunta, varsinkin työntekijät varsin tiuhaan. Tämä vaikeutti osastossamme mm. jäsenhankintaa. Osaston järjestäytymisaste oli toimintakauden lopussa kuitenkin 95 %, jota on olosuhteisiin nähden pidettävä kiitettävänä. Kokonaisjäsenmäärä vuoden lopussa oli 230. Toimintavuoden aikana liittyivät SPP:n siivoojat osaston jäseniksi. Lisäksi Stymer Oy:n työntekijät liittyivät työhuonekuntana osastoon. Sen sijaan siitä, että sähkö ja instrumenttityöntekijät erosivat osastosta ja liittyivät Suomen Sähköalan Työntekijäin Liittoon, ei osastossamme oltu ilahtuneita. Vuonna -72 luotiin myös nykyinen työsuojeluorganisaatio osastotoimikuntineen lukuun ottamatta työsuojeluvaltuutettuja. Toiminta vakiintui muutenkin. Ainoana jaostona edelleenkin toiminut huvitoimikunta Järjesti erilaisia veikkauksia ja arpajaisia, ollen mukana järjestämässä myös perinteistä Ruskariehaa sekä työntekijäin pikkujoulujuhlaa. Vuoden -72 lopulla aloitti toimintansa Pekeman Työntekijät ry:n kahvio korjaamon viereisessä parakissa. Toivo Ruti toimi näkyvänä puuhamiehenä kahviota perustettaessa. Kahviosta tuli osastolle koko toimintansa ajan tärkeä tulolähde. Markku Pirinen, Veikko Järveläinen ja Toivo Ruti edustivat osastoa liiton Öljy- ja Petrokemian jaostossa. Osasto liittyi tällä toimintakaudella jäseneksi Porvoon Ammatilliseen Paikallisjärjestöön. Osaston taloudenhoitajan Pasi Tarhian siirryttyä tekniseksi toimihenkilöksi siirrettiin osaston tilit yhdessä kahvion tilien kanssa Porvoon Osuuspankin tilitoimiston hoidettavaksi. Tämä tilitoimisto on hoitanut sen jälkeen jatkuvasti osaston tilejä. Tapio Saarikko kuului työntekijäin edustajana yhtiön tiedotustoimikuntaan. Samana vuonna alkoi ilmestyä myös yhtiön tiedotuslehti Pekomppi. Osastomme nykyisin melko mittava tiedotustoiminta alkoi tästä juurevasta edustuksesta. Vuoden -72 työehtosopimukseen ei oltu yleisesti tyytyväisiä ja työnantajan linjaan paikallisissa neuvotteluissa alettiin suhtautua entistä varauksellisemmin. 5.5.-72 otettiin ensimmäiset tuotantopalkkiot käyttöön tuotevarastolla. Saman vuoden syksyllä saatiin lämmin ruoka vuoroihin.
Valmistavassa vuosikokouksessa vuodelle l972 valittiin osastoille ensimmäiset luottamus- miehet: Instrumenttios. Pasi Tarhia, sähköos. Olavi Saari, konekorj. Toivo Ruti, PVC Tuure Hovila, LDPE Pentti Maunu, VCM Pentti Hänninen, OSBL Veikko Järveläinen ja tuotevarastolla Tapio Härkönen. Pääluottamusmieheksi valittiin Markku Pirinen. Puheenjohtajana vuonna -72 jatkoi Toivo Ruti ja sihteerinä Martti Siltala. Vuonna 1972 vaihtui yhtiön henkilökunta, varsinkin työntekijät varsin tiuhaan. Tämä vaikeutti osastossamme mm. jäsenhankintaa. Osaston järjestäytymisaste oli toimintakauden lopussa kuitenkin 95 %, jota on olosuhteisiin nähden pidettävä kiitettävänä. Kokonaisjäsenmäärä vuoden lopussa oli 230. Toimintavuoden aikana liittyivät SPP:n siivoojat osaston jäseniksi. Lisäksi Stymer Oy:n työntekijät liittyivät työhuonekuntana osastoon. Sen sijaan siitä, että sähkö ja instrumenttityöntekijät erosivat osastosta ja liittyivät Suomen Sähköalan Työntekijäin Liittoon, ei osastossamme oltu ilahtuneita. Vuonna -72 luotiin myös nykyinen työsuojeluorganisaatio osastotoimikuntineen lukuun ottamatta työsuojeluvaltuutettuja. Toiminta vakiintui muutenkin. Ainoana jaostona edelleenkin toiminut huvitoimikunta Järjesti erilaisia veikkauksia ja arpajaisia, ollen mukana järjestämässä myös perinteistä Ruskariehaa sekä työntekijäin pikkujoulujuhlaa. Vuoden -72 lopulla aloitti toimintansa Pekeman Työntekijät ry:n kahvio korjaamon viereisessä parakissa. Toivo Ruti toimi näkyvänä puuhamiehenä kahviota perustettaessa. Kahviosta tuli osastolle koko toimintansa ajan tärkeä tulolähde. Markku Pirinen, Veikko Järveläinen ja Toivo Ruti edustivat osastoa liiton Öljy- ja Petrokemian jaostossa. Osasto liittyi tällä toimintakaudella jäseneksi Porvoon Ammatilliseen Paikallisjärjestöön. Osaston taloudenhoitajan Pasi Tarhian siirryttyä tekniseksi toimihenkilöksi siirrettiin osaston tilit yhdessä kahvion tilien kanssa Porvoon Osuuspankin tilitoimiston hoidettavaksi. Tämä tilitoimisto on hoitanut sen jälkeen jatkuvasti osaston tilejä. Tapio Saarikko kuului työntekijäin edustajana yhtiön tiedotustoimikuntaan. Samana vuonna alkoi ilmestyä myös yhtiön tiedotuslehti Pekomppi. Osastomme nykyisin melko mittava tiedotustoiminta alkoi tästä juurevasta edustuksesta. Vuoden -72 työehtosopimukseen ei oltu yleisesti tyytyväisiä ja työnantajan linjaan paikallisissa neuvotteluissa alettiin suhtautua entistä varauksellisemmin. 5.5.-72 otettiin ensimmäiset tuotantopalkkiot käyttöön tuotevarastolla. Saman vuoden syksyllä saatiin lämmin ruoka vuoroihin.
1973 Toiminta laajenee, Tapio Saarikko liiton valtuustoon
Vuosi 1973 oli osaston toiminnassa vireän kehittymisen kausi. Tämän mahdollisti suurelta osin kahviosta saatu tuotto, jota sijoitettiin lähinnä koulutustoimintaan. 13 osaston jäsentä osallistui erilaisille kursseille eri puolilla maata. Pekeman Työntekijät ry. sai tällä toimintakaudella sille kuuluvan paikan Kemian Työntekijäin Liiton piirissä. Osasto nimitettiin pysyvästi Öljy- ja Petrokemian jaostoon, jossa edustajina olivat Veikko Järveläinen ja Tuure Hovila. Tapio Saarikko varamiehenään Pertti Määttä Stymerin työhuonekunnasta valittiin Kemian Työntekijäin Liiton liittovaltuustoon. Paikallisista edustuksista mainittakoon Veikko Järveläisen kuuluminen PAP:n työväenlehtitoimikuntaan ja hallitukseen. Kemian Työntekijäin Killassa edustivat meitä: Tapio Saarikko, Markku Pirinen, Toivo Ruti ja Tuure Hovila. Loppukeväästä -73 osastomme päätti erota Killan jäsenyydestä todettuaan, ettei sen vajavaisen toiminnan vuoksi ole enää tarkoituksenmukaista olla jäsenenä. Kemian Työntekijäin Liiton liittokokoukseen osallistuivat Tuure Hovila ja Markku Pirinen. Tässä kokouksessa, kuten edellä mainittiin, valittiin Tapio Saarikko jäseneksi liittovaltuustoon. Osaston puheenjohtajana toimi Tapio Saarikko ja sihteerinä jatkoi Martti Siltala. Pääluottamusmiehenä toimi Markku Pirinen, varamiehenään Toivo Ruti ja Tapio Saarikko. Osaston perustamisessa ja alkutoiminnoissa voimakkaasti mukana ollut Toivo Ruti siirtyi tämän toimikauden aikana toimihenkilöksi ja erosi näin ollen osaston jäsenyydestä. Muutenkin jäsenten vaihtuvuus oli vilkasta, mm. kaksi toimikunnan varsinaista ja kaksi varajäsentä erosivat kauden aikana. Tilannetta kuvaa hyvin se, että myös osastojen luottamusmiehille valittiin varajäsenet mahdollisten irtisanoutumisten vuoksi. Työehtosopimusneuvotteluja jouduttiin vauhdittamaan parin tunnin istumisella ennen kuin hyväksyttävä esitys saatiin. Sosiaalipakettineuvotteluissa saatiin Postipankin lainajärjestelyt, linja-autolippujen osalta tuli perusmatka hinnaksi 1 mk ja Kesoilin polttoainealennus saatiin myös aikaan. Jaostojen määrä lisääntyi yhdellä, sillä kahviotoimikunta aloitti toimintansa. Toimikunta suoritti kahviohenkilökunnan palkkauksen ja valvoi ja hoiti kahvion toimintaa ja tuottoa. Ko. vuoden vuosikertomuksessa on maininta myöskin siitä, että politisoituminen on alkanut näkyä osaston toiminnassa, eikä aina välttämättä rakentavana piirteenä.
Vuosi 1973 oli osaston toiminnassa vireän kehittymisen kausi. Tämän mahdollisti suurelta osin kahviosta saatu tuotto, jota sijoitettiin lähinnä koulutustoimintaan. 13 osaston jäsentä osallistui erilaisille kursseille eri puolilla maata. Pekeman Työntekijät ry. sai tällä toimintakaudella sille kuuluvan paikan Kemian Työntekijäin Liiton piirissä. Osasto nimitettiin pysyvästi Öljy- ja Petrokemian jaostoon, jossa edustajina olivat Veikko Järveläinen ja Tuure Hovila. Tapio Saarikko varamiehenään Pertti Määttä Stymerin työhuonekunnasta valittiin Kemian Työntekijäin Liiton liittovaltuustoon. Paikallisista edustuksista mainittakoon Veikko Järveläisen kuuluminen PAP:n työväenlehtitoimikuntaan ja hallitukseen. Kemian Työntekijäin Killassa edustivat meitä: Tapio Saarikko, Markku Pirinen, Toivo Ruti ja Tuure Hovila. Loppukeväästä -73 osastomme päätti erota Killan jäsenyydestä todettuaan, ettei sen vajavaisen toiminnan vuoksi ole enää tarkoituksenmukaista olla jäsenenä. Kemian Työntekijäin Liiton liittokokoukseen osallistuivat Tuure Hovila ja Markku Pirinen. Tässä kokouksessa, kuten edellä mainittiin, valittiin Tapio Saarikko jäseneksi liittovaltuustoon. Osaston puheenjohtajana toimi Tapio Saarikko ja sihteerinä jatkoi Martti Siltala. Pääluottamusmiehenä toimi Markku Pirinen, varamiehenään Toivo Ruti ja Tapio Saarikko. Osaston perustamisessa ja alkutoiminnoissa voimakkaasti mukana ollut Toivo Ruti siirtyi tämän toimikauden aikana toimihenkilöksi ja erosi näin ollen osaston jäsenyydestä. Muutenkin jäsenten vaihtuvuus oli vilkasta, mm. kaksi toimikunnan varsinaista ja kaksi varajäsentä erosivat kauden aikana. Tilannetta kuvaa hyvin se, että myös osastojen luottamusmiehille valittiin varajäsenet mahdollisten irtisanoutumisten vuoksi. Työehtosopimusneuvotteluja jouduttiin vauhdittamaan parin tunnin istumisella ennen kuin hyväksyttävä esitys saatiin. Sosiaalipakettineuvotteluissa saatiin Postipankin lainajärjestelyt, linja-autolippujen osalta tuli perusmatka hinnaksi 1 mk ja Kesoilin polttoainealennus saatiin myös aikaan. Jaostojen määrä lisääntyi yhdellä, sillä kahviotoimikunta aloitti toimintansa. Toimikunta suoritti kahviohenkilökunnan palkkauksen ja valvoi ja hoiti kahvion toimintaa ja tuottoa. Ko. vuoden vuosikertomuksessa on maininta myöskin siitä, että politisoituminen on alkanut näkyä osaston toiminnassa, eikä aina välttämättä rakentavana piirteenä.
1974 Työsuojelussa kehityksen vuosi, myös sosiaaliasioissa mentiin eteenpäin
1974 jatkui työvoiman vaihtuminen voimakkaasti. Mm. kolme toimikunnan varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä erosi osastosta. Tämä ei kuitenkaan lamauttanut osaston toimintaa, vaan päinvastoin toiminta laajeni koko ajan, aloittihan mm. opintotoimikunta toimintansa tällä toimintakaudella. Kymmenen osaston jäsentä kävi eri pituisilla kursseilla. Osaston ensimmäisenä opintosihteerinä toimi Kaino Kukkonen. Työsuojelupuoli kehittyi tällä kaudella erittäin voimakkaasti. Uuden työsuojelulain mukanaan tuomat muutokset näkyivät mm. siinä että ensimmäinen työsuojeluvaltuutettu valittiin. Risto Koskenniemi työsuojeluvaltuutettuna oli voimakkaasti esillä mm. Kun käsiteltiin ohjetta vinyylikloridityössä oleville. Osastomme esitys ohjetekstiksi monelta osin hyväksyttiinkin Työsuojeluhallituksessa lähes muuttumattomana. Muutenkin voimakas kampanjointi työsuojelutyön parhaaksi koko Suomessa vaikutti asenteisiin ko. työtä kohtaan positiivisesti. Työnantajapuolellakin suhtauduttiin jonkin aikaa myönteisemmin tähän toimintaan, mutta valitettavasti tämä kanta varsin pian palautui vanhoihin jarruttaviin uomiinsa. Työehtosopimusneuvotteluissa elettiin koko kevätkausi lakkouhan alla. Suurin ponnistuksin saatiin solmittua kaksivuotinen sopimus, jota sitten paikallisin neuvotteluin onnistuttiin melkoisesti parantamaan. Sosiaalipakettineuvottelut käytiin yhteisinä teknisten ja konttoritoimihenkilöiden kanssa. Tuloksena oli mm. 50 %:n korvaus hammashoidosta ja silmälasien linssien korvaaminen 150 mk:aan asti. Työmatkakustannuksien pysymistä ennallaan voidaan pitää saavutuksena, sillä olihan vuosi hintojen nousun ja inflaation osalta ennätysmäinen. Vuoden alussa saatiin vuokrakompensaatio 2,05 mk neliöltä. Alkukesästä lyhennettiin myös päivätyöntekijöiden ruokatunti puoleen tuntiin. 1.1.-74 tuli ruokakompensaatio, aterian hinta oli 1,70. Tapio Saarikko jatkoi toimintakaudella puheenjohtajana ja Martti Siltala toimi edelleen sihteerinä. Lisäksi hänelle tulivat taloudenhoitajan tehtävät ja jo edellisenä vuonna alkanut jäsenkirjurin ja leikekirjanhoitajan työt. Pääluottamusmieheksi valittiin Veikko Järveläinen, joka hoitikin tehtävää seuraavat viisi vuotta yhtäjaksoisesti. Toiminta pysyi suhteellisen aktiivisena huolimatta työntekijäin vaihtumisesta ja siitä, että ainoastaan n. 10 % jäsenistä osallistui osaston toimintaan. Jo tässä vaiheessa alkoi näkyä viitteitä siitä, että tehtäviä alkaa kasaantua muutamien aktiivien kannettavaksi turhan paljon. Tämä ei ole johtunut niinkään siitä, että nämä henkilöt haalisivat itselleen hommia, vaan siitä, etteivät muut ole ottaneet tehtäviä hoitaakseen.
1974 jatkui työvoiman vaihtuminen voimakkaasti. Mm. kolme toimikunnan varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä erosi osastosta. Tämä ei kuitenkaan lamauttanut osaston toimintaa, vaan päinvastoin toiminta laajeni koko ajan, aloittihan mm. opintotoimikunta toimintansa tällä toimintakaudella. Kymmenen osaston jäsentä kävi eri pituisilla kursseilla. Osaston ensimmäisenä opintosihteerinä toimi Kaino Kukkonen. Työsuojelupuoli kehittyi tällä kaudella erittäin voimakkaasti. Uuden työsuojelulain mukanaan tuomat muutokset näkyivät mm. siinä että ensimmäinen työsuojeluvaltuutettu valittiin. Risto Koskenniemi työsuojeluvaltuutettuna oli voimakkaasti esillä mm. Kun käsiteltiin ohjetta vinyylikloridityössä oleville. Osastomme esitys ohjetekstiksi monelta osin hyväksyttiinkin Työsuojeluhallituksessa lähes muuttumattomana. Muutenkin voimakas kampanjointi työsuojelutyön parhaaksi koko Suomessa vaikutti asenteisiin ko. työtä kohtaan positiivisesti. Työnantajapuolellakin suhtauduttiin jonkin aikaa myönteisemmin tähän toimintaan, mutta valitettavasti tämä kanta varsin pian palautui vanhoihin jarruttaviin uomiinsa. Työehtosopimusneuvotteluissa elettiin koko kevätkausi lakkouhan alla. Suurin ponnistuksin saatiin solmittua kaksivuotinen sopimus, jota sitten paikallisin neuvotteluin onnistuttiin melkoisesti parantamaan. Sosiaalipakettineuvottelut käytiin yhteisinä teknisten ja konttoritoimihenkilöiden kanssa. Tuloksena oli mm. 50 %:n korvaus hammashoidosta ja silmälasien linssien korvaaminen 150 mk:aan asti. Työmatkakustannuksien pysymistä ennallaan voidaan pitää saavutuksena, sillä olihan vuosi hintojen nousun ja inflaation osalta ennätysmäinen. Vuoden alussa saatiin vuokrakompensaatio 2,05 mk neliöltä. Alkukesästä lyhennettiin myös päivätyöntekijöiden ruokatunti puoleen tuntiin. 1.1.-74 tuli ruokakompensaatio, aterian hinta oli 1,70. Tapio Saarikko jatkoi toimintakaudella puheenjohtajana ja Martti Siltala toimi edelleen sihteerinä. Lisäksi hänelle tulivat taloudenhoitajan tehtävät ja jo edellisenä vuonna alkanut jäsenkirjurin ja leikekirjanhoitajan työt. Pääluottamusmieheksi valittiin Veikko Järveläinen, joka hoitikin tehtävää seuraavat viisi vuotta yhtäjaksoisesti. Toiminta pysyi suhteellisen aktiivisena huolimatta työntekijäin vaihtumisesta ja siitä, että ainoastaan n. 10 % jäsenistä osallistui osaston toimintaan. Jo tässä vaiheessa alkoi näkyä viitteitä siitä, että tehtäviä alkaa kasaantua muutamien aktiivien kannettavaksi turhan paljon. Tämä ei ole johtunut niinkään siitä, että nämä henkilöt haalisivat itselleen hommia, vaan siitä, etteivät muut ole ottaneet tehtäviä hoitaakseen.
1975 Opintotoiminta kehittyy ripeästi
Vuotta -75 voisi luonnehtia vilkkaan opintotoiminnan vuodeksi, aloittihan silloin kuusi opintokerhoa toimintansa ja niissä opiskeli yli 30 jäsentä. Lisäksi 19 jäsentä kävi muilla kursseilla eri kurssikeskuksissa ja muissa koulutuspaikoissa. Opintojaoston osuus vuoden -75 vuosikertomuksessa olikin poikkeuksellisen suuri. Opintosihteerinä toimi Hannu Juvani, joka myöhemmin on toiminut eri tehtävissä osastossamme. Muut toimeliaat opintojaoston jäsenet olivat Urpo Pulli ja Kari Huisman, jonka muutettua työpaikkaa tuli Keijo Kettunen hänen tilalleen opintojaostoon. Ehkä vetäjien ja innostajien vähyys on vaikuttanut siihen, ettei opintokerhotoimintaa ole saatu myöhemmin näin pirteästi toimimaan. Talouselämässä alkoi tämän vuoden aikana näkyä merkkejä lamasta, josta tulikin yllättävän pitkä. Työttömyys lisääntyi Suomessa, kuten muuallakin varsin voimakkaasti. Tämä vaikutti siihen, että työvoiman vaihtuvuus pieneni huomattavasti. Osastossamme vakiintui toiminta ehkä osittain tästäkin johtuen. Työsuojelupuolella todettiin työnantajan puolelta epäasiallista käyttäytymistä. Mm. merivesitunnelissa sattuneen onnettomuuden johdosta annettiin lehdistölle lausuntoja, joissa syy yritettiin sysätä työntekijäpuolen niskoille. Työsuojeluvaltuutettuja ehti tällä kaudella olla peräti kolme, sillä Risto Koskenniemi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen jälkeensä tointa hoitanut Seppo Saresto toimihenkilöksi. Martti Multanen jatkoi sitten toimikauden loppuun ja lisäksi vielä kolme seuraavaa vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Puheenjohtajana tällä kaudella toimi edelleen Tapio Saarikko, sihteerinä Kari Huisman ja hänen siirryttyään muualle Keijo Kettunen. Kahvio jatkoi toimintaansa kannattavasti, henkilökunnan määrä oli noussut loppukaudesta jo kolmeen. Laajennustöiden vuoksi alueella työskennellyt iso joukko vierasta työvoimaa käyttikin ahkerasti kahvion palveluksia. Lisäksi tulivat kuvaan juoma-automaatit, joita alueella oli osaston hallinnassa neljä kappaletta. (nykyisin viisi) Osaston eri toimikuntien ja jaostojen toiminta säilyi edelleen vilkkaana, mutta varsinaisen jäsenistön aktiivisuus nousi toiminnan vilkastumisen myötä odotettua vähemmän. Tulopoliittista kokonaisratkaisua alettiin sorvailla kokoon vuoden loppupuolella. Sisältö ratkaisuun oli melkoisen tingitty työntekijäin puolelta, mutta työllisyyden heiketessä voimakkaasti arvioitiin, että jostakin on tingittävä ja kuten normaalistikin tapahtui tinkiminen työntekijäin palkkapussista. Vuoden aikana osasto sai käyttöönsä viirin, jonka suunnittelusta vastasi Veikko Turunen. Ensimmäinen kappale luovutettiin Kemian Työntekijäin Liitolle.
Vuotta -75 voisi luonnehtia vilkkaan opintotoiminnan vuodeksi, aloittihan silloin kuusi opintokerhoa toimintansa ja niissä opiskeli yli 30 jäsentä. Lisäksi 19 jäsentä kävi muilla kursseilla eri kurssikeskuksissa ja muissa koulutuspaikoissa. Opintojaoston osuus vuoden -75 vuosikertomuksessa olikin poikkeuksellisen suuri. Opintosihteerinä toimi Hannu Juvani, joka myöhemmin on toiminut eri tehtävissä osastossamme. Muut toimeliaat opintojaoston jäsenet olivat Urpo Pulli ja Kari Huisman, jonka muutettua työpaikkaa tuli Keijo Kettunen hänen tilalleen opintojaostoon. Ehkä vetäjien ja innostajien vähyys on vaikuttanut siihen, ettei opintokerhotoimintaa ole saatu myöhemmin näin pirteästi toimimaan. Talouselämässä alkoi tämän vuoden aikana näkyä merkkejä lamasta, josta tulikin yllättävän pitkä. Työttömyys lisääntyi Suomessa, kuten muuallakin varsin voimakkaasti. Tämä vaikutti siihen, että työvoiman vaihtuvuus pieneni huomattavasti. Osastossamme vakiintui toiminta ehkä osittain tästäkin johtuen. Työsuojelupuolella todettiin työnantajan puolelta epäasiallista käyttäytymistä. Mm. merivesitunnelissa sattuneen onnettomuuden johdosta annettiin lehdistölle lausuntoja, joissa syy yritettiin sysätä työntekijäpuolen niskoille. Työsuojeluvaltuutettuja ehti tällä kaudella olla peräti kolme, sillä Risto Koskenniemi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen jälkeensä tointa hoitanut Seppo Saresto toimihenkilöksi. Martti Multanen jatkoi sitten toimikauden loppuun ja lisäksi vielä kolme seuraavaa vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Puheenjohtajana tällä kaudella toimi edelleen Tapio Saarikko, sihteerinä Kari Huisman ja hänen siirryttyään muualle Keijo Kettunen. Kahvio jatkoi toimintaansa kannattavasti, henkilökunnan määrä oli noussut loppukaudesta jo kolmeen. Laajennustöiden vuoksi alueella työskennellyt iso joukko vierasta työvoimaa käyttikin ahkerasti kahvion palveluksia. Lisäksi tulivat kuvaan juoma-automaatit, joita alueella oli osaston hallinnassa neljä kappaletta. (nykyisin viisi) Osaston eri toimikuntien ja jaostojen toiminta säilyi edelleen vilkkaana, mutta varsinaisen jäsenistön aktiivisuus nousi toiminnan vilkastumisen myötä odotettua vähemmän. Tulopoliittista kokonaisratkaisua alettiin sorvailla kokoon vuoden loppupuolella. Sisältö ratkaisuun oli melkoisen tingitty työntekijäin puolelta, mutta työllisyyden heiketessä voimakkaasti arvioitiin, että jostakin on tingittävä ja kuten normaalistikin tapahtui tinkiminen työntekijäin palkkapussista. Vuoden aikana osasto sai käyttöönsä viirin, jonka suunnittelusta vastasi Veikko Turunen. Ensimmäinen kappale luovutettiin Kemian Työntekijäin Liitolle.
1976 Ammattiosastolla 5-vuotisjuhlat
Vuonna -76, kun tämä rakoileva keskitetty sopimus sitten saatiin solmittua, jouduttiin huomaamaan, ettei siihen olennaisesti sidottu pyrkimys 5 %:n hintojen korottamiseen pitänyt. Muste oli tuskin ehtinyt kuivua allekirjoituksista kun STK kiirehti selittämään, ettei mitään hintakattoa ole sovittu. Sopimukseen laadittu ns. Miettusen tarkistuspykälä osoittautuikin pelkäksi bluffiksi, eivätkä tarkistelut syksyllä tuottaneet mitään tulosta. Näin ollen sopimuksen anti kokonaisuudessaan taisi jäädä lievästi miinuksen puolelle. Pekemalaisia ei lama ja työttömyys kourinut vielä kovin pahasti, vaikkakin paikkakunnalla vallitsi kaikkien aikojen työttömyys. Ohjepalkkoihin saatiin vielä kirjattua liukumia sisään ja ns. pätevyyslisän maksamisessa saatiin parannusta aikaan, tosin vasta sen jälkeen kun asia kävi liitossa. Yleensä alkoi aika olla sellaista, että liukumat hävisivät käytännöstä. Koulutus- ja työsuojelusopimukset saatiin kuitenkin uusittua keskitetyn sopimuksen myötä. Pekema Oy:n toimitusjohtaja vaihtui vuoden aikana ja tästä johtui vaikeuksia neuvotteluissa, sillä vaihdos venyi melko pitkään. Viihtyvyystutkimuskin tehtiin vuoden aikana, mutta sen tulos jäi nollatutkimuksen tasolle, sillä myöhemmin ei sitä ole käytetty. Ammattiosaston jäsenmäärä kasvoi vuoden loppuun mennessä 419:ään. Puheenjohtajana toimi Seppo Väisänen, sihteerinä Hannu Juvani, pääluottamusmiehenä Veikko Järveläinen ja työsuojeluvaltuutettuna Martti Multanen. Ammattiosaston 5-vuotisjuhla pidettiin 10.4.1976. Kutsuvieraana juhlassa oli mm. järjestösihteeri Ari Kekkinen Kemian Työntekijäin Liitosta. Kekkinenhän oli mukana myös osaston perustavassa kokouksessa. Muuten onnistunut juhla kärsi osanottajien vähyydestä. Yleensä ottaen ammattiosaston, kuten myös yhtiön tilanne tuntui melkoisen vakaalta. Myrskypilviä ei osattu vielä tämän vuoden puolella edes ennustella.
Vuonna -76, kun tämä rakoileva keskitetty sopimus sitten saatiin solmittua, jouduttiin huomaamaan, ettei siihen olennaisesti sidottu pyrkimys 5 %:n hintojen korottamiseen pitänyt. Muste oli tuskin ehtinyt kuivua allekirjoituksista kun STK kiirehti selittämään, ettei mitään hintakattoa ole sovittu. Sopimukseen laadittu ns. Miettusen tarkistuspykälä osoittautuikin pelkäksi bluffiksi, eivätkä tarkistelut syksyllä tuottaneet mitään tulosta. Näin ollen sopimuksen anti kokonaisuudessaan taisi jäädä lievästi miinuksen puolelle. Pekemalaisia ei lama ja työttömyys kourinut vielä kovin pahasti, vaikkakin paikkakunnalla vallitsi kaikkien aikojen työttömyys. Ohjepalkkoihin saatiin vielä kirjattua liukumia sisään ja ns. pätevyyslisän maksamisessa saatiin parannusta aikaan, tosin vasta sen jälkeen kun asia kävi liitossa. Yleensä alkoi aika olla sellaista, että liukumat hävisivät käytännöstä. Koulutus- ja työsuojelusopimukset saatiin kuitenkin uusittua keskitetyn sopimuksen myötä. Pekema Oy:n toimitusjohtaja vaihtui vuoden aikana ja tästä johtui vaikeuksia neuvotteluissa, sillä vaihdos venyi melko pitkään. Viihtyvyystutkimuskin tehtiin vuoden aikana, mutta sen tulos jäi nollatutkimuksen tasolle, sillä myöhemmin ei sitä ole käytetty. Ammattiosaston jäsenmäärä kasvoi vuoden loppuun mennessä 419:ään. Puheenjohtajana toimi Seppo Väisänen, sihteerinä Hannu Juvani, pääluottamusmiehenä Veikko Järveläinen ja työsuojeluvaltuutettuna Martti Multanen. Ammattiosaston 5-vuotisjuhla pidettiin 10.4.1976. Kutsuvieraana juhlassa oli mm. järjestösihteeri Ari Kekkinen Kemian Työntekijäin Liitosta. Kekkinenhän oli mukana myös osaston perustavassa kokouksessa. Muuten onnistunut juhla kärsi osanottajien vähyydestä. Yleensä ottaen ammattiosaston, kuten myös yhtiön tilanne tuntui melkoisen vakaalta. Myrskypilviä ei osattu vielä tämän vuoden puolella edes ennustella.
1977 Irtisanomisia vastaan taisteltiin, Hannu Juvani liiton valtuustoon
Vuosi 1977 toikin sitten näkyviin laman vaikutukset työelämässä myöskin Pekemalla. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä irtisanottiin suuri joukko. Työntekijät tosin saivat päättäväisellä toiminnallaan irtisanomislistat omalta kohdaltaan käytännöllisesti katsoen mitätöityä. Ammattiosasto valmisteli huolellisesti yhdessä toimihenkilöryhmien kanssa yhtiön tervehdyttämisesityksen, joka liittojen edustajien kanssa esitettiin kauppa- ja teollisuusministerille. Pääkohdiltaan esitetyt asiat toteutuivatkin seuraavan vuoden aikana. Työvauhti kiristyi ja väki väheni, sillä poislähteneiden tilalle ei palkattu uutta väkeä. Tuotanto sen sijaan pyöri ennätyslukemissa. Inflaatiota ei kuitenkaan valtakunnassa saatu kuriin, vaikka ensiasteen keinoa, eli irtisanomisia käytettiin varsin surutta ympäri Suomea. Työttömyysluvut saatiin kohoamaan ennennäkemättömiin lukemiin. Työehtosopimusrintamalla koettiin kemian alalla kolmen päivän lakko, joka ei tosin koskenut Pekemaa. Kaksivuotinen sopimus, johon kuului mm. leikkuri, joka leikkasi henkilökohtaisia lisiä, solmittiin Liinamaan esityksen pohjalta. Tämä eräällä tavalla tasaavaksi ajateltu sopimus antoi Nesteellä palkankorotuksina 128 mk:sta 242 mk:aan ansionlisää, riippuen em. henkilökohtaisista lisistä. Neuvottelukierroksen ehkä paras kohta oli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevien työajan lyhentäminen vuoden -80 alusta lukien. Sosiaalipakettirintamalla koettiin takaisku, kun verottaja otti silmätikukseen Pekeman henkilökunnan polttoainealennukset. Alennus poistuikin henkilökuntaetuisuuksista. Uimahalliliput saatiin sen sijaan elokuun alusta lähtien edullisimmilla hinnoilla. Eri liittojen taistelutahtoa etujen puolesta heikensi suuri työttömyys. Työttömyyskorvaukset nimittäin heikensivät varsin tuntuvasti liittojen kassoja ja maastamuuton takia liittojen jäsenmäärät pienenivät. Ay-liike otti osaa hallituksen ns. elvytyspakettiin siirtämällä jo sovittuja palkankorotuksia vuodenvaihteen yli. Merkittävä tapahtuma oli syksypuolella ollut Kemian Työntekijäin liiton 2. varsinainen edustajakokous, johon osastostamme osallistuivat Tapio Saarikko, Veikko Järveläinen, Hannu Juvani, Tuure Hovila ja Tuomo Tourunen. Osastomme esittämistä asioista sai lakimiehen palkkaaminen liittoon, joko omana tai muiden liittojen kanssa yhteisenä, kokouksessa kannatusta ja myöhemmin on asia toteutettu palkkaamalla Kemian Työntekijäin Liittoon oma lakimies. Esityksemme suhteellisen vaalitavan käyttöönotosta liitossamme sai kokouksessa periaatteellisen kannatuksen, mutta toteuttaminen tuntuu vievän aikaa. Huomattakoon, että sama esitys oli tullut lukuisilta muiltakin ammattiosastoilta. Liittovaltuuston jäseneksi valittiin osastostamme Hannu Juvani, henkilökohtaisena varamiehenään Veikko Järveläinen. Reino Partanen valittiin lisäksi yleisvarajäseneksi. Ammattiosaston toimintaa johti tänä työteliäänä kautena puheenjohtaja Tapio Saarikko, joka loppukaudesta pyysi vapautusta tehtävästä ja varapuheenjohtaja Tuure Hovila hoiti kauden loppuun. Pääluottamusmiehenä toimi Veikko Järveläinen, sihteerinä Hannu Juvani ja työsuojeluvaltuutettuna Martti Multanen. Loppukaudesta perustettiin Stymerille oma ammattiosasto ja työhuonekunta lakkautettiin. Tämän vuoden tapahtumiin kuului vielä teknisten lakko.
Vuosi 1977 toikin sitten näkyviin laman vaikutukset työelämässä myöskin Pekemalla. Työntekijöitä ja toimihenkilöitä irtisanottiin suuri joukko. Työntekijät tosin saivat päättäväisellä toiminnallaan irtisanomislistat omalta kohdaltaan käytännöllisesti katsoen mitätöityä. Ammattiosasto valmisteli huolellisesti yhdessä toimihenkilöryhmien kanssa yhtiön tervehdyttämisesityksen, joka liittojen edustajien kanssa esitettiin kauppa- ja teollisuusministerille. Pääkohdiltaan esitetyt asiat toteutuivatkin seuraavan vuoden aikana. Työvauhti kiristyi ja väki väheni, sillä poislähteneiden tilalle ei palkattu uutta väkeä. Tuotanto sen sijaan pyöri ennätyslukemissa. Inflaatiota ei kuitenkaan valtakunnassa saatu kuriin, vaikka ensiasteen keinoa, eli irtisanomisia käytettiin varsin surutta ympäri Suomea. Työttömyysluvut saatiin kohoamaan ennennäkemättömiin lukemiin. Työehtosopimusrintamalla koettiin kemian alalla kolmen päivän lakko, joka ei tosin koskenut Pekemaa. Kaksivuotinen sopimus, johon kuului mm. leikkuri, joka leikkasi henkilökohtaisia lisiä, solmittiin Liinamaan esityksen pohjalta. Tämä eräällä tavalla tasaavaksi ajateltu sopimus antoi Nesteellä palkankorotuksina 128 mk:sta 242 mk:aan ansionlisää, riippuen em. henkilökohtaisista lisistä. Neuvottelukierroksen ehkä paras kohta oli keskeytymättömässä kolmivuorotyössä olevien työajan lyhentäminen vuoden -80 alusta lukien. Sosiaalipakettirintamalla koettiin takaisku, kun verottaja otti silmätikukseen Pekeman henkilökunnan polttoainealennukset. Alennus poistuikin henkilökuntaetuisuuksista. Uimahalliliput saatiin sen sijaan elokuun alusta lähtien edullisimmilla hinnoilla. Eri liittojen taistelutahtoa etujen puolesta heikensi suuri työttömyys. Työttömyyskorvaukset nimittäin heikensivät varsin tuntuvasti liittojen kassoja ja maastamuuton takia liittojen jäsenmäärät pienenivät. Ay-liike otti osaa hallituksen ns. elvytyspakettiin siirtämällä jo sovittuja palkankorotuksia vuodenvaihteen yli. Merkittävä tapahtuma oli syksypuolella ollut Kemian Työntekijäin liiton 2. varsinainen edustajakokous, johon osastostamme osallistuivat Tapio Saarikko, Veikko Järveläinen, Hannu Juvani, Tuure Hovila ja Tuomo Tourunen. Osastomme esittämistä asioista sai lakimiehen palkkaaminen liittoon, joko omana tai muiden liittojen kanssa yhteisenä, kokouksessa kannatusta ja myöhemmin on asia toteutettu palkkaamalla Kemian Työntekijäin Liittoon oma lakimies. Esityksemme suhteellisen vaalitavan käyttöönotosta liitossamme sai kokouksessa periaatteellisen kannatuksen, mutta toteuttaminen tuntuu vievän aikaa. Huomattakoon, että sama esitys oli tullut lukuisilta muiltakin ammattiosastoilta. Liittovaltuuston jäseneksi valittiin osastostamme Hannu Juvani, henkilökohtaisena varamiehenään Veikko Järveläinen. Reino Partanen valittiin lisäksi yleisvarajäseneksi. Ammattiosaston toimintaa johti tänä työteliäänä kautena puheenjohtaja Tapio Saarikko, joka loppukaudesta pyysi vapautusta tehtävästä ja varapuheenjohtaja Tuure Hovila hoiti kauden loppuun. Pääluottamusmiehenä toimi Veikko Järveläinen, sihteerinä Hannu Juvani ja työsuojeluvaltuutettuna Martti Multanen. Loppukaudesta perustettiin Stymerille oma ammattiosasto ja työhuonekunta lakkautettiin. Tämän vuoden tapahtumiin kuului vielä teknisten lakko.
1978 Pekema ajautuu Nesteeseen, ammattiosasto saa oman lehden
Vuotta 1978 voitaneen kutsua Virike-vuodeksi, sillä tänä vuotena alkoi ammattiosastomme oma lehti Virike ilmestyä. Tiedotussihteerinä toiminut Kauko Kortesluoma teki lehteä varten perustavan työn. Toimituskunta muodostui tiedotusjaostosta, johon kuuluivat Kaukon lisäksi Veikko Järveläinen, Hannu Juvani, Pertti Pelkonen ja Keijo Kettunen. Nimikilpailun voitti Virike-ehdotuksellaan lehteen sittemmin varsin aktiivisesti kirjoitellut Pentti Markkanen. Lehteä tarvittiinkin sitten mm, Pekema Oy:n heikon taloudellisen tilan aiheuttamien toimenpiteiden arvioimiseen. Yhtiöhän oli ajautunut käytännöllisesti katsoen konkurssitilaan. Varoja ei ollut edes raaka-aineostoihin. Sekin muoviraaka-ainemäärä mikä saatiin valmistettua, oli vaikeaa markkinoida. Asiantuntematonkin alkoi epäillä, ettei yhtiön tila ole kovinkaan vakaa. Niinpä sitten keväällä yksityiset osakkeenomistajat myivätkin osakkeensa Nesteelle. Alettiin uumoilla fuusiota Nesteeseen, joka tapahtuikin vuoden vaihteessa. Yleensä ottaen ilmoitettu fuusio otettiin tyydytyksellä vastaan. Haittapuolista nousi kärkevimmin esille kulun- ja ajantarkkailun käyttöönotto, jota varten perustettiin syksyllä työryhmä, jonka tehtäväksi jäi lähinnä yhtiön tekemien päätösten toteaminen, sillä työntekijäpuolen mielipiteitä ei otettu huomioon. Toisena erittäin ikävänä yllätyksenä tuli määräys ammattiosaston kahvion lopettamisesta vuodenvaihteeseen mennessä. Asiaan saatiin puoli vuotta lykkäystä, mutta lopettaminen oli tosiasia kesällä -79. Huono työllisyystilanne jatkui tämän vuoden ajan koko maassa. Ammattiyhdistysliike ajoi erittäin maltillista palkkapolitiikkaa, josta osoituksena mm. jo sovittujen palkankorotusten siirtäminen myöhemmin maksettaviksi. Ammattiosaston toiminta sujui lähinnä rutiiniasioiden merkeissä. Osanotto kokouksiin oli laimeahkoa, huolimatta vuoden aikana esiin tulleista varsin merkittävistä asioista. Puheenjohtajana toimi Pertti Pelkonen ja sihteerinä Keijo Kettunen. Martti Siltala oli edelleen taloudenhoitajana. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Hannu Juvani ja pääluottamusmiehenä Veikko Järveläinen. Mainittakoon virkistysjaoston järjestäneen viimeisen pikkujoulunsa tänä vuonna. Nämä suuret, mutta silti kotoiset juhlat olivat perinteisesti muodostuneet ko. jaoston päätapahtumaksi vuosien mittaan.
Vuotta 1978 voitaneen kutsua Virike-vuodeksi, sillä tänä vuotena alkoi ammattiosastomme oma lehti Virike ilmestyä. Tiedotussihteerinä toiminut Kauko Kortesluoma teki lehteä varten perustavan työn. Toimituskunta muodostui tiedotusjaostosta, johon kuuluivat Kaukon lisäksi Veikko Järveläinen, Hannu Juvani, Pertti Pelkonen ja Keijo Kettunen. Nimikilpailun voitti Virike-ehdotuksellaan lehteen sittemmin varsin aktiivisesti kirjoitellut Pentti Markkanen. Lehteä tarvittiinkin sitten mm, Pekema Oy:n heikon taloudellisen tilan aiheuttamien toimenpiteiden arvioimiseen. Yhtiöhän oli ajautunut käytännöllisesti katsoen konkurssitilaan. Varoja ei ollut edes raaka-aineostoihin. Sekin muoviraaka-ainemäärä mikä saatiin valmistettua, oli vaikeaa markkinoida. Asiantuntematonkin alkoi epäillä, ettei yhtiön tila ole kovinkaan vakaa. Niinpä sitten keväällä yksityiset osakkeenomistajat myivätkin osakkeensa Nesteelle. Alettiin uumoilla fuusiota Nesteeseen, joka tapahtuikin vuoden vaihteessa. Yleensä ottaen ilmoitettu fuusio otettiin tyydytyksellä vastaan. Haittapuolista nousi kärkevimmin esille kulun- ja ajantarkkailun käyttöönotto, jota varten perustettiin syksyllä työryhmä, jonka tehtäväksi jäi lähinnä yhtiön tekemien päätösten toteaminen, sillä työntekijäpuolen mielipiteitä ei otettu huomioon. Toisena erittäin ikävänä yllätyksenä tuli määräys ammattiosaston kahvion lopettamisesta vuodenvaihteeseen mennessä. Asiaan saatiin puoli vuotta lykkäystä, mutta lopettaminen oli tosiasia kesällä -79. Huono työllisyystilanne jatkui tämän vuoden ajan koko maassa. Ammattiyhdistysliike ajoi erittäin maltillista palkkapolitiikkaa, josta osoituksena mm. jo sovittujen palkankorotusten siirtäminen myöhemmin maksettaviksi. Ammattiosaston toiminta sujui lähinnä rutiiniasioiden merkeissä. Osanotto kokouksiin oli laimeahkoa, huolimatta vuoden aikana esiin tulleista varsin merkittävistä asioista. Puheenjohtajana toimi Pertti Pelkonen ja sihteerinä Keijo Kettunen. Martti Siltala oli edelleen taloudenhoitajana. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Hannu Juvani ja pääluottamusmiehenä Veikko Järveläinen. Mainittakoon virkistysjaoston järjestäneen viimeisen pikkujoulunsa tänä vuonna. Nämä suuret, mutta silti kotoiset juhlat olivat perinteisesti muodostuneet ko. jaoston päätapahtumaksi vuosien mittaan.
1979 Perushuoltotehtävät ja työajan lyhentäminen päällimmäisinä
Vuoden 1979 aiheista nousi pääosaan ns. perushuoltotehtävät. Kyseessä oli työnantajan tekemä esitys eräiden huolto- ja pienenpien korjaustöiden siirtämisestä tuotantomiesten tehtäväksi. Koska esitykseen suhtauduttiin kielteisesti, päätti työnantaja niputtaa perushuoltotehtävien hyväksymisen ja työntekijöiden henkilökohtaiset palkankorotukset. Ammattiosastossamme suoritetussa äänestyksessä päätimme pysyä kielteisellä kannalla edelleenkin. Porvoon öljynjalostamolla ko. tehtävät oli hyväksytty ja heillä maksettiin myös palkankorotuksia. Asian tiimoilla leiskunut, välillä melko tiukkasävyinenkin riitely laimeni loppuvuodesta, kun meilläkin alkoi pikkuhiljaa ns. pärstälisät palailla käyttöön. Asian käsittelytavassa oli havaittavissa yritys hajottaa ammattiosastoamme. Työnantajapuolella tämä on myönnettykin, todeten kuitenkin, ettei se ole ollut tahallista. Toisena pääasiana oli työajan lyhentäminen keskeytymättömässä vuorotyössä. Erilaisista vuorojärjestelmistä hyväksyimme käyttöönotettavaksi 4-vuoropohjaisen systeemin. Tosin kattilan ja vuorokorjausryhmän osalta siirryttiin 5-vuorosysteemiin. Työnantajapuoli jarrutti sovellutusneuvotteluja koko vuoden ajan, saadakseen siten yksipuoliset sovellutukset voimaan. Loppuvuodesta sitten annettiinkin nämä sovellutukset julki vuorolistojen osalta. Tarkemmat ohjeet jäivät seuraavan vuoden puolelle. Paljon puhuttu YT-laki tuli voimaan l.7.1979. Nesteellä se on lähtenyt melko kangerrellen liikkeelle. Kovin paljon sitä rikottiin vielä ja jos toteutettiin, niin toteutettiin niin rimaa hipoen, että juuri ja juuri lain kirjain täyttyi. Muovitehtailla tämä on tunnettu taantumuksena, koska muutamat sovellutukset tästä ns. luonnollisesta kanssakäymisestä olivat jo vuosia olleet täällä käytössä. Ammattiosastomme rajoista käytiin vuoden aikana myös neuvotteluja. Työnantajapuoli olisi mielellään nähnyt ammattiosaston, niin kuin työsuojeluorganisaation käsittävän koko petrokemian tehtaat. Rajat jäivät kuitenkin ainakin toistaiseksi ennalleen. Toiminta itse osastossa oli aktiivista. Kokouksissa kävi jäseniä runsaammin kuin aikoihin. Jaostoista varsinkin tiedotus- ja kuntojaosto toimivat ahkerasti. Kuntojaosto, jaostoistamme nuorin, on lähtenyt esimerkillisesti liikkeelle. Ammattiosaston puheenjohtajana toimi Tauno Ilmasti ja sihteerinä Olavi Katila. Varapuheenjohtajana toimi Tuure Hovila, pitkäaikainen toimikunnan jäsen ja vähemmän esillä ollut vaikuttajajäsen. Työsuojeluvaltuutettuna jatkoi Hannu Juvani ja pääluottamusmiehenä toimi Kalle Kosunen, varalla Pentti Mikkola.
Vuoden 1979 aiheista nousi pääosaan ns. perushuoltotehtävät. Kyseessä oli työnantajan tekemä esitys eräiden huolto- ja pienenpien korjaustöiden siirtämisestä tuotantomiesten tehtäväksi. Koska esitykseen suhtauduttiin kielteisesti, päätti työnantaja niputtaa perushuoltotehtävien hyväksymisen ja työntekijöiden henkilökohtaiset palkankorotukset. Ammattiosastossamme suoritetussa äänestyksessä päätimme pysyä kielteisellä kannalla edelleenkin. Porvoon öljynjalostamolla ko. tehtävät oli hyväksytty ja heillä maksettiin myös palkankorotuksia. Asian tiimoilla leiskunut, välillä melko tiukkasävyinenkin riitely laimeni loppuvuodesta, kun meilläkin alkoi pikkuhiljaa ns. pärstälisät palailla käyttöön. Asian käsittelytavassa oli havaittavissa yritys hajottaa ammattiosastoamme. Työnantajapuolella tämä on myönnettykin, todeten kuitenkin, ettei se ole ollut tahallista. Toisena pääasiana oli työajan lyhentäminen keskeytymättömässä vuorotyössä. Erilaisista vuorojärjestelmistä hyväksyimme käyttöönotettavaksi 4-vuoropohjaisen systeemin. Tosin kattilan ja vuorokorjausryhmän osalta siirryttiin 5-vuorosysteemiin. Työnantajapuoli jarrutti sovellutusneuvotteluja koko vuoden ajan, saadakseen siten yksipuoliset sovellutukset voimaan. Loppuvuodesta sitten annettiinkin nämä sovellutukset julki vuorolistojen osalta. Tarkemmat ohjeet jäivät seuraavan vuoden puolelle. Paljon puhuttu YT-laki tuli voimaan l.7.1979. Nesteellä se on lähtenyt melko kangerrellen liikkeelle. Kovin paljon sitä rikottiin vielä ja jos toteutettiin, niin toteutettiin niin rimaa hipoen, että juuri ja juuri lain kirjain täyttyi. Muovitehtailla tämä on tunnettu taantumuksena, koska muutamat sovellutukset tästä ns. luonnollisesta kanssakäymisestä olivat jo vuosia olleet täällä käytössä. Ammattiosastomme rajoista käytiin vuoden aikana myös neuvotteluja. Työnantajapuoli olisi mielellään nähnyt ammattiosaston, niin kuin työsuojeluorganisaation käsittävän koko petrokemian tehtaat. Rajat jäivät kuitenkin ainakin toistaiseksi ennalleen. Toiminta itse osastossa oli aktiivista. Kokouksissa kävi jäseniä runsaammin kuin aikoihin. Jaostoista varsinkin tiedotus- ja kuntojaosto toimivat ahkerasti. Kuntojaosto, jaostoistamme nuorin, on lähtenyt esimerkillisesti liikkeelle. Ammattiosaston puheenjohtajana toimi Tauno Ilmasti ja sihteerinä Olavi Katila. Varapuheenjohtajana toimi Tuure Hovila, pitkäaikainen toimikunnan jäsen ja vähemmän esillä ollut vaikuttajajäsen. Työsuojeluvaltuutettuna jatkoi Hannu Juvani ja pääluottamusmiehenä toimi Kalle Kosunen, varalla Pentti Mikkola.
